Sydäntä lämmittävä puutalo 2/3 Hirsitalo – eriste ja rakenne yhdessä

Puu on pitänyt pintansa suomalaisten rakentamisen suosikkimateriaalina. Pohjoismaalaisesti puu on säähän sopiva ja fiilikseltään lämmin.

Puu on sen kaikissa vaiheissa luonnollinen ja ekologinen. Asumisen iso ekologinen ongelma liittyy rakennustarvikkeiden valmistukseen – betonin valmistus vaikka esimerkkinä: Portland-sementin valmistus tuottaa runsaasti hiilidioksidipäästöjä. Tiilien valmistus tarvitsee paljon lämpöenergiaa.

Hirsi – rakennusmateriaali ennen ajanlaskun alkua

Hirsi on puun perusmuoto.
Meillä pohjoisessa pysyvien asumusten on oltava lämpöä hyvin pitäviä ja säältä suojaavia. Materiaalin oli oltava lähellä ja helposti saatavilla yksinkertaisin työkaluin.

Puu on!

Luonto on aina ollut meitä viisaampi ja parempi kaikessa. Ajatella, että metsässä kasvaa valmista seinärakennetta. Hirsi on kestävä ulkovuoraus, sen huokoinen, elävä rakenne pitää lämpöä ja eristää ja kantaa, sisustuksena sen pinta tuntuu ja näyttää lämpimältä.

Rakentamisen historia on hirren ja kiven historiaa. Ihan läpeensä syväluotaavaa katsausta en tee – siihen ei riittäisi yksi kirjakaan.

Salvostekniikka on ollut käytössä jo ennen ajanlaskun alkua ja tavallaan koko hirsirakentaminen on kokenut erittäin vähän muutoksia. Kun on kerralla tehty hyvä, ei menetelmiä ole tarvinnut paljoa muuttaa.
1634 vuodelta on säilynyt ja täysin kunnossa oleva Muhoksen hirsinen kirkkorakennus.

Vanhimmat käytössä olevat hirsiset asuinrakennukset ovat 1700-luvulta.  Upeat tyylisuuntien mukaiset kokonaisuudet ovat vieläkin nähtävissä esim Raahessa, Oulussa ja tietysti Turussa. Raahen Pekkatori on empiretyylin (1800-luvulla) säilynyt kokonaisuus ja sen ympärillä on Puu-Raahe. Oulussa Kuusiluoto. Turussa työläiskaupunki. Ympäri maata hirsisiä asuinrakennuksia on runsaasti jäljellä ja siellä täällä myös alkuperäisessä julkiasussaan.

Yllättävä hirsitalo

Hirsi on rakennusmateriaalina ollut keskeisin monia satoja vuosia. Muualta kantautuneet tyylisuunnat ovat vaikuttaneet hirsirakentamiseen.
Upeissa kaupunkien keskustojen rapatuissa rakennuksissa saattaa sykkiä hirsisydän.

Vuosituhannet olivat lempeitä hirsirakennuksille mutta 1940- alkoi voimallinen siirtyminen muihin rakennustapoihin. 1960-lukuun mennessä uudet asuinrakennuksiksi rakennettavat hirsirakennukset olivat lähes tyystin loppuneet. Vinha uudistushalukkuus hävitti valtavasti upeita hirsirakennuksia uusien tieltä.

Hirsirakentamisen taito säilyi onneksi vilkkaan lomarakentamisen vuoksi.

Toisen tuhoaallon aiheutti korjausrakentamisen virheet. Materiaalit kehittyivät nopeammin kuin järki. Elävä puurakenne tukahdutettiin muovilla lisäämättä tekohengitystä.

Miltei kaikki säilyneet hirsirunkoiset asuintalot ovat todella vanhoja – juurikin aikaisemmin kuin 1940- rakennettuja. Yleisimmin niissä on ulkovuorauksena lauta.

Oletko ostamassa, perinyt tai omistatko hirsitalon?

Hirsitaloon kannattaa rauhassa tutustua ennen mittavia remontteja.

Kiinnitä huomiota:

  • onhan perustus reilusti maanpinnan yläpuolella
  • jos talossa on rossipohja – ilma-aukot ovat auki ja pohjan alla on tyhjää tilaa
  • onko alin hirsi kunnossa – jos pinnassa on lauta tai rappaus, onhan alareuna ehjä ja kuiva
  • veden ohjaaminen perustuksesta ulospäin – seinän tulee olla ulompana kuin perustuksen reuna
  • onko rakennukseen tehty remontteja erityisesti -70-80 luvuilla
  • kuinka katto on hoidettu ja onko se suora
  • jos ikkunat on vaihdettu tiiviisiin kuinka korvausilmaa on lisätty
  • perustusten kunto
  • seinien suoruus (följarit)
  • uusien aukkojen ohjauskarat
  • ikkunoiden ja oviaukkojen painumavara, vanhassa painumavara saattaa olla “käytetty loppuun” ja uusiin niitä ei ole ehkä jätetty
  • palomuurin kara- seinä painuu ikuisesti ja piippu ei saa jäädä kantamaan
  • onko korjaukset tehnyt hirsirakentamisen ammattilainen

Olipa rakennus ulkoisesti hirsipintainen, lautaa tai rapattu, sen rakenne on sama

Hirret on veistetty jokainen omalle paikalleen ja niiden väleissä on tiivisteenä käytetty pellavaa tai hamppua. Seinä on “lukittu” nurkissa salvoksilla ja pystysuunnassa följareilla.
Lautavuoratuissa ja rapatuissa hirsitaloissa on joko lohenpyrstö tai salanurkka/hammasnurkka. Suoranurkka tai ämmännurkka on hirsimökkien yleinen seinästä ulospäin tuleva nurkkaristikko. Salvoksilla on paljon alueellisia nimityksiä.

Salvoksen tehtävä on lukita rakenne tiukasti nurkista yhteen. Ammattitaitoa on tietää kuinka tiukasti! Hirsirakentaminen – vaikka kansanrakentamista onkin, on sellainen tapa rakentaa, että “ammattitaito” on kokemusta itse hirsirakentamisesta. Sanotaan että hirsitalo painuu kunnes kurkihirsi on maassa. Kuinka paljon ja missä ajassa on rakentajan hinnaton tietämys.

Hirsirunko sallii kaikki pinnoitusmateriaalit ja sisustusmateriaalit kunhan muistetaan että puun täytyy saada hengittää.

 

Aiemmin kerroin lautarakenteesta ja siinä erityisesti rintamamiestalosta

 

Aiheesta muualla :

https://hirsitalorantsi.blogspot.fi/2018/02/hirsi-ikiaikainen-jattisuosittu.html

Hirstalosta on tulossa jälleen suosittu Aamulehden julkaisema juttu aiheesta

 

 

 

Piditkö lukemastasi?
0

Sydäntä lämmittävä puutalo 1/3 koteja rintamamiehille

Puurakennukset ovat metsästä elävän Suomen ominaista rakennuskantaa. Puurakentamisen asiantuntijoita ovat nimenomaan tavalliset rakentajat. Jos kaikki muut rakennustavat ovat tulleet jotakin kautta muualta, puurakentaminen on ollut “aina”.  Toimivimmat kokemukset ovat syntyneet kansan parissa.

Koska puutalo on yleisin talo Suomessa, jaan erilaiset rakenteet 3 osaan. Tässä ensimmäisessä osassa lautarakenteinen 1945-59  rakennettu Rintamamiestalo.

Rintamamiestalo on tyyppitalopiirustuksilla tehty puurakenteinen yhden perheen omakotitalo.

Rintamamiestalo on oikeastaan melkoinen rohkeuden ja sisun osoitus. Sen tarinan perusteella kuinka siitä tuli Suomen yleisin puutalomalli tai -malliryhmä, kuuluu siihen ryhmään ihmeitä kuin sotakorvauksien maksaminen ja talvisodan ihme. Samat ihmiset tekivät nämä kaikki. Onko mitään näin rehellisen yhteisöllistä kuin Rintamamiestalo?

Viehättävä talomalli suunniteltiin niin, että talon rakensi yleisimmin asuja itse ja siinä koko ajatuksen nerokkuus oli. Tyyppitalon piirustuksia, materiaalilaskelmia ja rakennusohjeita sai asutushallituksesta.

Asuntopulan hoitaminen ei olisi mitenkään muuten voinut tapahtua yhtä nopeasti ja tehokkaasti. https://www.elavamuisti.fi/aikajana/asuntopula

Rakennustarvikepula, aikapula ja asuntopula

Sotien jälkeen Suomessa vallitsi valtava asuntopula, rakennustarvikepula eikä aikaakaan ollut tuhlattavaksi – maksettavaksi määrätyt sotakorvaukset kavensivat elämään kaikilla sen alueilla. Ei mikään olisi ollut yhtä nopea ja edullinen tapa tuottaa uusia asuntoja kuin mobilisoida koko kansa toimeen. Asuntovajaus välittömästi sotavuosien jälkeen arviotiin 190 000 asunnoksi. Nopea maatalousyhteiskunnan murros lisäsi asuntopulaa: kaupunkeihin ja kauppaloihin muutettin ja myös siirtoväki tarvitsi koteja.

Rintamamiestaloja rakennettiin hiukan vajaa 300 000 ennen -60 lukua.  Arkkitehdit suunnittelivat malleja talkootyönä, ohjeet ja tiedot jaettiin halukkaille ja syntyi Standardoimislaitos ja Suunnitteluapu . Paikkakuntien kaavoitus löysi runsaasti tonttimaata ja asukkaat rakensivat oman talonsa.
Kaiken tämän samaan aikaan kun raskaiden sotakorvausten takia muutenkin työtä oli yllinkyllin ja kaikesta niukkuutta.

Puisia rintamamieskoteja valmistui nopeaan tahtiin.

60 vuotias puurakennus kotina

Rintamamiestaloa ostaessaan täytyy olla erittäin huolellinen. Puun ihanimpia ominaisuuksia on, että se on elävä materiaali vielä kaadettunakin ja jalostuksen jälkeen. Sama ominaisuus on joskus sen huonoin ominaisuus.

Jos olet ostanut tai ostamassa puista omakotitaloa, jonka rakennusvuosi ajoittuu kiireimpiin rakennusvuosiin huomioi.

  1. Rakennuksen perustukset ovat riittävästi maanpinnan yläpuolella eikä puuverhouksen helmassa ole kosteusvauriota.
  2. Koputtele ulkoverhouslautoja – ovatko laudat säilyneet kovina
  3. Millä ulkomaalaus on tehty? Lateksi- vai öljymaalilla? Hilseileekö maali? Onko uusintamaalauksia tehty?
  4. Onko katto kunnossa ja näyttääkö siltä, että se on suora?
  5. Onko perustuksessa halkeamia.
  6. Kun astut sisään: minkälainen tuoksu talossa on?
  7. Onko ikkunan pokissa ja karmeissa kosteusvaurioita?
  8. Onko talossa vedon tuntua?
  9. Onko talossa säilytetty keskusmuurina toimivassa piipussa joku lämmitettävä uuni tai takka?
  10. Milloin piippu on nuohottu ja piipun kunto tarkastettu?
  11. Minkälaisia pinnoitteita sisustuksessa on käytetty?
  12. Onko kellariin lisätty märkätiloja ja kuinka se on tehty ja milloin?

Nerokas suunnittelu

Voimakkaimpaan rakennusaikaan rakennustarvikkeista oli pula ja rakennusten lujuus määriteltiin käyttörajatila-arvojen minimilukemiin, koska säästettiin.

Lautarakenteisen talon pohja oli keskusmuurin ympärille rakennettu keittiö ja pari huonetta. Kotiin päästiin muuttamaan jo kun alakerran tilat olivat katon alla ja asuessa rakennettiin yläkerran huoneet .

Lämmitykseltään rakennus on energiatehokas: alakerran ruuanlaitto ja huoneiden lämmitys lämmittää vielä kertaalleen yläkerran huoneita.
Jyrkkä katto antoi asumiselle tilaa keskellä ja varastointikomeroille matalampaa tilaa sivuissa. Eristettä pystyttiin lisäämään lappeen alta seiniin.

Lautarakenne
Seinärakenne on mahdollisimman yksinkertainen. Molemmin puolin runkopuita on laudoitus – suora tai vinoon laudoitettu. Välissä alunperin kutterinpurua tai kaikenlaista eristykseen kelpaavaa huokoista materiaalia. Seinän ylärenasta pystyi lisäämään eristettä sen painuessa. Kiperin kohta monessa aikajakson seinässä oli puuttuva eristys perustusmuurin päällä. Betoni/kivi ja puu ei saisi olla välittömösti vastakkain.

Neliömäinen muoto oli edullisesti luja.

Talojen paikat on varsin hyvin osattu valita, juuri siksi että tietämys on ollut vahvasti kokemusperäistä – omista ja toisten virheistä on opittu. Mutta yhtälailla paljon tietämättömyyttä ja välinpitämättömyyttä aina kohtaa kun inhimillisistä piirteistä on kyse ja koska kaikki eivät vain ole rakentajia. Huonoja, riskeistä välittämättömiä ratkaisuja on tehty.

Silti kun ajatellaan että rintamamiestaloja on edelleen vajaa 200000 voidaan puhua upeasta onnistumisesta. Kokonaisuutena.

Vaikka koti on tunneasia, sen hankkiminen ja korjaus ovat järkiasioita.

Rakennusvirhe vai korjausvirhe

Puutaloja eivät tuhonneet niinkään rakennusvirheet vaan erittäin nopeasti kehittyneet uudet rakentamisen materiaalit ja tavat korjausrakentamisessa. Aikaisimmissa taloissa sauna oli erillinen rakennus ulkona ja sopivassa aikataulussa kylpytiloja rakennettiin juurikin puolittain maan alle rakennettuun kellariin.

Rakenteeseen sopimattomia lisäeristyksiä tehtiin varsinkin -70-80 luvuilla ja muovipintaisia rakennusmateriaaleja lisättiin sisustukseen. Ilmanvaihtoa unohtui lisätä samalla kun rakennetta tiivistettiin.

Vanhojen puurakennusten suurin riski liittyy sisäilmaongelmiin. Aikakausien sekoittaminen peruskorjauksessa on aiheuttanut valtavasti ongelmia.

Märkätilojen sijoittaminen kellareihin on mahdollisesti hyvä ratkaisu, mutta siihen liittyy riskejä. Maavaraiseksi kellaritilaksi rakennetun tilan lämpötila on ollut “luonnollinen” jolloin kylmää tiivistymispintaa ei ole ollut. Kun maan kosteuden siirtyminen ylöspäin estetään ja tila lämmitetään paljon lämpimämmäksi kuin rakenteen vastakkaisella puolella, syntyy pinta johon kosteus pyrkii tiivistymään. Salaojitusta ei ainakaan rakennusvuosina yleisesti tehty – tarkista onko se lisätty myöhemmin.

Rakkaudella pidetty

Rakkaudella ja järjellä asuttu Rintamamiestalo  voi olla mitä parhain koti.

Kaavoituksessa jokaiselle tontille määriteltiin kokoa sen verran että siihen sopi kasvimaa ja hedelmätarha.

Vaikka kuinka säästeliäästi – useimmat vanhat puurakennukset on rakennettu huolella.

 

 

 

 

Piditkö lukemastasi?
0

Homehduttaako ilmanvaihto vanhan talosi?

Tässä on yhden pyykkikoneellisen kuivatettava vesimäärä. Kolme tavallista vaatepyykkikoneellista jätti kuivausrummun kuivatettavaksi keskimäärin 8dl vettä. Tällaisia koneellisia monessa perheessä kuivatetaan useita viikossa. Todennäköisesti ne kuivatetaan huoneilmaan.

pyykistä kuivatettava vesimäärä
Lyhyessä kuivatuskokeessa keskimäärin 8dl vettä oli pesukoneellisesta kuivatettava vesimäärä.

Normaali hyvin toimiva painovoimainen ilmanvaihto kykenee kuivaamaan tällaisenkin kertymän – helposti. Huoneilman optimaalinen kosteus on noin 35-50%. Talvella ilma on kuivempaa ja kesällä kosteampaa. Talvella huoneilmassa kuivattaminen jopa lisää asumismukavuutta – paitsi visuaalisena asiana.

Ilmankosteus on prosentteja

Ilmankosteusprosentti on tulos siitä, kuinka paljon ilmassa on kosteutta kunnes kastepiste on saavutettu (ilmankosteus 100%). Lämpötilalla on suora vaikutus ilmankosteusprosenttiin.

Esimerkki: Jos ohjaat talvella -10 asteen pakkasilmaa jonka kosteusprosentti on 95% sisätiloihin 20 lämpötilaan, sen kosteusprosentti onkin enää 12%.

Jos sinun on vaikea konkreettisesti ymmärtää mistä on kyse, avaa jääkaappisi. Jos teet tunnollisesti niinkuin neuvotaan: laitat jääkaappiin aina hyvin jäähdytettyjä tuotteita kannellisissa astioissa. Jääkaapin takaseinään kertyy vain vähän kosteutta, mutta kertyy aina.

Oletetaan että huonetilassa on 20 astetta ja sen kosteus on 45%. Avoin ruokatarvike 20 asteinen – laitetaan jääkaappiin ja jääkaapin kosteusprosentti nousee 100 %:n.

Ylimääräinen neste tiivistyy jääkaapin kylmimmälle pinnalle ja ja valuu siitä keräilykouruun ja sieltä jääkaapin takana moottorin vieressä olevaan keräinastiaan josta vesi moottorin lämmön vaikutuksesta höyrystyy takaisin huoneilmaan. Moni, joka on unohtanut puhdistaa valumareiän on kokenut kuinka kaikki vesi kertyy jääkaapin pohjalle. Sitä onkin yllättävän paljon.

Jos omassa kodissasi – talossasi ei ole mahdollisuutta veden poistumiseen vesi jää johonkin rakenteen kylmään pintaan ja valuu sinne.
Pidä huolta, että talosi hengittää: sisään pääsee aina raikasta ilmaa ulkoa ja joku talosi lämmin pinta nostaa kosteampaa ilmaa ulos talosta.

+20 asteessa ilmankosteuden ollessa 40% kuutiossa ilmaa on tällöin 6.8g vettä. Kun lämpötila painuu 0 asteeseen ja kosteudeksi ilmoitetaan 40% niin kuutiossa ilmaa on 1.9g vettä. 0 asteisessa ilmassa 100% kosteus on 4.9g/m3. Kaikki yli 100% kosteus tiivistyy johonkin.

Talosi kylmä kostea nurkka on vaarassa!

Mikä on liian kostea?

Märkätiloissa on normaalia että pinnat höyrystyvät käytettäessä. Ongelma se on vasta jos ne eivät pienen ajan kuluessa kuiva. Nyrkkisääntö on, että näkyvä vesihöyry häviää noin vartissa. Jos näin ei tapahdu, mieti onko tilan tuoksu raikas, kertyykö  johonkin nurkkaan tai seinään homekasvustoa, tuntuuko tilan ilma kosteammalta kuin muualla?

Pitääkö sinun tuulettaa usein siksi että saisit raikkautta sisäilmaan?

Vanhan rakennuksen rakenteita tiivistetään lähes poikkeuksetta. Tässä meidän spassamme vaihdettiin ikkuna. Seiniin ja lattiaan laitettiin vesieriste. Diffuusiovirtaus rakenteen läpi estetään. Asia on sinänsä ok, kunhan ilmanvaihto varmistetaan muuten.

Kylpytiloihin korvausilma tulee yleensä muista huonetiloista ja saunasta siirtoilmana. Ilma poistuu ilmanvaihtokanavan kautta kylpyhuoneen ja saunan yläosasta ja tulipesän kautta pois.

Märkätiloissa on monia kosteusrasitteita, suikun roiskevettä ja vesihöyryä. Poiston tulee olla toimiva.

Mitä voit tehdä?

Vika voi olla jommassakummassa päässä. Joko tilaan ei virtaa tarpeeksi korvausilmaa tai sen poistoilmatiet ovat riittämättömät tai toimimattomat. Ilmanvaihto pysähtyy täysin mikäli jompikumpi puuttuu. Se että tilaa lämmittää ei sinänsä auta. Lämmin ilma toki sitoo kosteutta enemmän, mutta ilman tulee myös vaihtua.

Painovoimaisuus tarkoittaa sitä että ilma kiertää tiloissa erilaista lämpötiloista ja kosteuspitoisuuksista johtuen luonnollisesti.

Alakerrassamme korvausilmaa virtaa ikkunoiden ilmastointiluukuista ja saunan korveusilmaventtiilistä, siirtoilma virtaa märkätiloihin ja wc:hen. Ilma poistuu venttiileistä piipun ilmastointihormeihin saunassa, kylpyhuoneessa, keittiössä ja wc:ssä

 

Talvella kuiva sisäänohjattava raitis ilma, kerää lämmetessään itseensä kosteutta ihmisistä, kasveista, ruuanlaitosta ja kaikesta nestemäisestä mitä taloudessa on. Talvella useinmiten ongelmana on, ettei sisäilma oikein pääse kostumaan edes riittävälle tasolle.

Painovoimaisen ilmanvaihdon kodissa, märkätiloja voi käyttää apuna jättämällä vaikka ovia raolleen. Poistoilman teitä voi säätää pienemmälle niin ilma pysyy kauemmin kiertämässä asunnossa.

Kesäaikana ilman lämpötila on suurempi ulkona ja sen kosteusprosentti on myös suurempi. Sisään ohjattu ilma pitäisi saada kuivattua jotenkin, ettei se kerry ilmaa kylmempiin rakenteisiin.

Kosteutta huoneilmasta pitäisi saada kerättyä hiukan poiskin. Paras keino on jonkun pinnan lämmittäminen! Kuulostaa tukalalta, mutta ainakin keittiön liesituulettimen käyttö ja ehkäpä tuulettimen avulla ilman virtaamisen avustaminen toimii. Ikkunoista voi tuulettaa.

Jos talossa on takka, pönttöuuni, leivinuuni – lämmitä niitä ajoittain vähintään niin, että kivimassa ei ainakaan kylmene ja tunnu kostealta.

Pidä syksyisin talosi ulkoilmaa lämpimämpänä

Meidän kodissa asiaa hallitaan saunassa käymisellä ja ruuanlaitolla. Kesällä saunan lämmittämisen jälkeen saunanoven voi jättää auki ja sitouttaa näin saunan lämpimään ilmaan kosteutta muualta. Saunan lämpimän piipun kautta se nousee ja poistuu ulos.

Talviaikaan märkätilojen ovia pidetään raollaan, niin että kosteutta tulisi huoneilmaan. Ruokaa voi laittaa ilman tai vain pienellä liesituuletuksella.

Miten me teimme?

Oleellisin tiivistys meidän märkätilojen korvausilman saannissa oli ikkunan tiivistäminen. Tai siis uuden tiiviin ikkunan vaihtaminen entisen  väljemmän ikkunan tilalle

Päätimme seurata ilmeneekö ongelmia. Märkätiloissamme on aikaisemmin kuivatettu pyykkiä ja kuivuminen on tapahtunut “normaalissa ajassa” – alle vuorokaudessa. Ilmanvaihto on siis ollut reilun riittävä.

Kun samalla kun remontoimme hankimme kuivausrummun, poistimme tämän yhden osan nestemäärän kuivatustarpeen. Ei riitä että kosteus saadaan vaatteesta muuttumaan kaasuksi, tilojen ehjänä säilymisen kannalta oleellista on saada kostea ilma poistumaan ulos.

Kuivausrummun yksinkertainen idea on haihduttaa pyykkiä lämmittämällä kankaaseen sitoutunut vesi vesihöyryksi ja kondensoida poistoilma kylmentämällä veden keräilysäiliöön tai suoraan viemäriin.

Meillä on edelleen puukiuas joka lämmitettäessä lämmittää piipun muuria ja saa aikaan imevää virtausta ilmanvaihtoon.

Vielä vähän vesieristeestä

Vesieriste pyrkii varmistamaan sen, että kosteus ei siirry rakenteen läpi siis diffuusion. Homevaurio voi silti syntyä sisärakenteen pintaan tai esimerkiksi laatoituksen alle. Tarkista varsinkin ulkoseinien nurkkien lämpötila. Jos eristyksessä on puutteita kosteus tiivistyy kylmään pintaan ja  hometta saattaa kasvaa vesieristeen ja laatan väliin.

Toinenkin seinäkokonaisuus kylpyhuoneessa sisältää suuren lämpötilaeron: saunan ja kylpytilan välinen seinä. Kylpytilan vesieristeen soisi olevan ehjän. Kylpyhuoneeseen kertyy paljon kosteutta joten sen pitäisi poistua ilmateitse.

Saunan ja sen vastaisen huonetilan välinen seinä ei ole juuri vaarassa. Normaalissa huonetilassa kosteus on matala ja tiivistymistä ei tapahdu.

Piditkö lukemastasi?
0

Betonirakenne

Betoni on sementin ja hiekan/kiviaineksen seos.

Vanhoissa rakennuksissa -noin satavuotiaissa- sideaine sementti on ollut pääasiassa ns “Portlandinsementtiä“. Kalkki, piihappo-magnesium-rikki-pitoista savi ja hiekkaseosta. Kun seos kuumennetaan 1500 C se sintraantuu ja kovettuu klinkkeriksi joka jauhetaan. Seokseen lisätään vielä kalkkikiveä.

Sementin sitomisprosessi on mielenkiintoinen: se on hydraulinen sideaine joka kovettuu vaikka veden alla – siis ei tarvitse kuivaakseen ilmaa niinkuin esim kalkki. Toisinpäin ajatellen betoni kestää vettä murentumatta.

Sementin oleellisin kehitys tapahtui kun Isac Johnson 1844 paransi 1824 Joseph Aspdin kehittämää 1000 C kuumentamiseen perustuvaa menetelmää ja patenttia.

Johnson kuumensi sementtiainekset sintraantumislämpötilaan – lähes 1500 C saakka. Betonin kestävyys parani oleellisesti.

Kotimaista sementtiä on tehty vasta 1914 alkaen Paraisilla. Helsingin rakennuskannassa on kuitenkin käytetty betonia jo sitä ennen. Venäläiset toivat sementtiä Venäjältä, jossa sitä on tuotettu jo 1856 alkaen.

Betonin mahdolliset ongelmat vanhoissa rakennuksissa liittyvät esimerkiksi
  1. sementin kosteudelle altistumiselle ennen betonin valmistamista.
  2. Betonin valmistamiseen käytetty vesi pitää olla puhdasta humuksesta.
  3. Samoin tulee olla hiekan ja kiviaineksen.
  4. Hiekassa/kiviaineksessa ei saa myöskään olla savea koska se liejuuntuu vedessä.
  5. Ristiriitaiset materiaalit: betonia edeltäviin kalkki-ja savilaasteihin käytettiin ohuita tasakokoisia hiekkoja kun taas betoniin tarvitaan nimenomaan vaihtelevankokoista kivainesta.
  6. Liian säästeliäs tai liikkunut raudoitus.
  7. Työsaumat.
  8. Liian kylmässä tehty betonointi tai liian kylmät aineet – esim aivan kylmänä betoniin lisätyt säästökivet. – Maalla uudisrakennuksen perustus valettiin usein syksyllä ja rakentaminen aloitettiin vasta keväällä.
  9. Ulkoiset rasitukset – esim roudan nostamat maakivet.

Säästöbetoni

Jos vanhassa talossasi on betoniperustus jossa on seassa suurehkoja kiviä, on kyseessä ns. säästöbetoni. Huom! tämä on eri kuin muurattu kiviperustus, säästöbetonin kiviä ei pitäisi näkyä betonipinnassa.

Raaka-aineet olivat kalliita ja sementin säästämiseksi käytettiin pestyjä kasteltuja kiviä betonimassassa. Oikein tehty säästöbetoni on luja.

“Ohje säästöbetonille: Säästöbetoni tehdään seossuhteessa 1 osa sementtiä, 6-7 osaa soraa ja lisäksi särettyjä miehen nostamia kiviä”

Jos perustuksessa on esim halkeamia, saattaa kyse olla joko humuksesta, savesta tai siitä että säästöbetonissa on käytetty liian paljon säästökiveä. Kaikkien kivien välissä tulisi olla betonia ja siis kivet eivät saisi olla kosketuksissa toisiinsa.

Rakennusmateriaalipula kesti 1940-luvulta 1952 saakka joten sen aikakauden rakennuksissa materiaalia on säästetty erityisesti. Nykyaikaan verrattuna toki ylipäätään vanhoina aikoina ollaan oltu säästävämpiä juuri materiaaleissa.

Säästäminen itsessään ei ole pahasta. Silloin kun on säästetty sekä materiaalista että työstä, rakennukseen koituu myöhemmin korjattaviksi tulevia ongelmia.

Betoniseinärunko ja betonipilarirunko

korvasivat tiilirakenteisen rungon 60-lukuun mennessä lähes täysin. Pilarirunkoa on käytetty enemmän liikerakennuksissa, varastoissa ja suurissa tiloissa koska se mahdollistaa avarat tilat. (loft)

Pilarirakenne
kuva picjumbo

Betoniseinärungossa kantavia rakenteita ovat sekä ulkoseinä, että osa sisäseinistä. Pilarirungossa vain pilarit kantavat – eli kaikki ulko-ja väliseinärakenteet ovat kevyitä ja muunneltavissa. Vaakarakenteisiin palaan myöhemmin.

Pientaloissa käytettiin -50luvulla esimerkiksi yhdistelmäseiniä. Betoni on kova ja kylmä ja tarvitsee huokoisen eristyskerroksen. Aluksi eristyskerroksena käytettiin Suomessa -30 luvulla keksittyä kevytbetonia.

Kevytbetoni

Kevytbetonimassaan sekoitetaan alumiinijauhetta ja voimakas reaktio tekee massaan vetykuplia.

Yleinen seinärakenne oli kevytbetoni ja sisäpuolella kantava valettu betoniseinä.

Lapsuuden kotitaloni oli paikkakuntani ensimmäisiä täysin kevytbetonitaloja. Se on rakennettu v 1964. Seinä on ilman runkorakennetta tehty kevytbetonista valamalla.
Täyskevytbetoniseinä on lämmin ja siinä vältetään kokonaan esim kylmäsillat.

Kevytbetoni soveltuu matala- ja nollaenergiatalojen rakentamiseen. Kevytbetonia on tehty harkoiksi ja rakenneosiksi jo lähes -30 luvulta lähtien.

Betonirakenteitten yleistyminen vauhditti eristysmateriaalien kehitystä. Betoni on erittäin kylmä materiaali.

Eristysmateriaalit ovat kehittyneet niin, että -50 ja -60 luvuilla käytettiin lastubetonilevyä – kauppanimiltään Heraklit, Toja – ja LB-levy.  -60 luvusta lähtien erilaisia mineraalivilloja.
Erilaiset kantavaan betoniseinään perustuvat kerrosrakenteet kehittyivät ja monipuolistuivat.

Betonisandwich

Elementtirakentaminen alkoi -50 luvulla. Hyvin nopeasti elementit kehittyivät yhä valmiimmiksi kokonaisuuksiksi. 70-luvulla käytettiin jo betonisandwich-elementtejä jotka sisälsivät koko rakenteen.

Alun elementtirakenteissa yleinen ongelma olivat esimerkiksi liian pehmeät eristekerrokset.

Mites kotioloissa

Meillä. Tässä 1957 valmistuneessa talossa betonirakenteet eli perustus ja kellarikerroksen väliseinät olivat lähes kunnossa. Pystyhalkeamia ei perustuksessa ollut. Perustusta on hiukan korjattu pinnasta.

Betoniseinä

Perustuksen pinta oli sieltätäältä murentunut hiekkaiseksi maanpinnan yläpuolelta – mahdollisesti lumen ja jään rapauttamana. Vanhoissa rakennuksissa voi olla työmenetelmistä, epätasaisesta massasta tai ajan vaikutuksesta syntyneitä korjaustarpeita.

Betonin lujuus muodostuu kemiallisesta reaktiosta. Vanhoissa rakenteissa ongelmaksi voi muodostua käytettyjen työtapojen epämääräisyys.

Kotitarverakentamisessa käytettyjä mittoja ovat olleet “lapiollinen”, “sankollinen”, “kottikärryllinen”, “miehen nostama” (paino/suuruusmittana), “jokseenkin”.

Sopivaa betonimassan kosteutta on kuvailtu: Kostea massa, notkea massa, pehmeä massa ja vetelä massa. Kovasti on siis kokemus- ja tuntumapohjaista. Ei se mitään jos betonin leipoja on tuntenut taikinansa. Mutta!

Ympäristövaikutus betonilla on siihen käytettävän sementin valmistuksessa. Sementin valmistuksessa syntyy paljon CO2 päästöjä.

 

Seuraavalla kerralla puurakenteet.

Pysy mukana.

Piditkö lukemastasi?
0

Mikset ostaisi vanhaa tiilitaloa

Maailman käytetyin rakennusmateriaali: savi ja savitiili.

Tiilitalon ikä voi olla satoja vuosia
picjumbo Victor Hanazek

Vanhan rakennuksen ostajan on hyvä tietää joitakin perusseikkoja rakenteista. Kun vanhaan rakennukseen tehdään korjauksia uusilla menetelmillä muutetaan useinmiten rakenteen toimintaa.

Käyn läpi vuorollaan Suomessa käytössä olevia rakenteita ja rakennusten raaka-aineita.

Aloitan tutuimmasta eli tästä oman talomme materiaalista:

tiilimuurirunko

1900-luvun alkuun saakka runkorakenne oli suurimmassa osassa kaupunkien rakennuksia tiilestä. Runkomääräyksissä yleisin oli 2 kiveä, jolloin rakenteen paksuudeksi tuli 60cm.- siis kerrostalojen alimmissa kerroksissa.

Joissakin kaupungeissa määräys oli 2.5 kiveä jolloin rungon paksuus rappauksineen oli 75 cm. Suurissa taloissa käytetty tiilimuurirunko on pelkkää tiiltä. Seinän lämpömassa on suuri.

Puhtaasta tiilimuurirungosta on luovuttu lähes täysin 1960-lukuun mennessä. Rakenne olisi nykyisin kallis rakentaa.

Meidän tiilitalossa on 38cm paksut seinätMeidän koti on ontelorakenteinen tiiliseinä. Seinän paksuudeksi tulee 38cm kun ladonta on pystyssä. Välissä on 2/3 tiilen verran eristettä.

Asuinpaikkamme lähellä on ollut tiilitehdas ja luonnollisestikin lähialueella on ehkä hiukan enemmän tiilirakenteita kuin tyypillisesti maaseudulla.

Vastaavia – tämänikäisiä tiilisiä pieniä asuinrakennuksia on suhteellisen vähän. Tiili on ollut suurten rakennusten ja tuotantorakennusten materiaali. Tiilestä on muurattu savupiiput.

Yksittäisten asuinrakennusten materiaalisuosikki on Suomessa puu.

Maailman käytetyin materiaali

https://clay-wienerberger.com/expertise/historic-roof-renovation

Savitiiliä on käytetty niin seinien ja kattojen rakentamiseen mutta myös maavaraisten tasojen kattamiseen. Tietysti myös sisustusmateriaalina pinnoitettuna tai pinnoittamattona. Savesta on tehty kalusteita ja laitteita! niin – vaikkapa ensimmäiset jääkaapit.

Muistelen Aarne-pappaa lämmöllä. Nuori Aarne halusi ehdottomasti tiilitalon, niin kyllästynyt hän oli tulipaloihin. Meidän pienen kylän ainoa asuintiilitalo on ollut yllätyksetön – hyvässä mielessä.

Saven loistavia ominaisuuksia joita ei kannata pilata muovilla.

Savi sopii niin jäähdytykseen kuin lämmitykseen ja savea käytetään antibakteerisena materiaalina ja se hidastaa homeen kasvua. (*The Solar House : Passive heating and cooling Daniel D. Chiras)

Sparkle 100% https://inhabitat.com/brilliant-zero-energy-air-conditioner-in-india-is-beautiful-and-functional/

Savi on ensimmäinen matalaenergiatalon luonnollinen materiaali. Savirakennuksia ja rakennelmia tiedetään olleen jo 8000 vuotta sitten. Saven polttaminen määrämuotoon tiedetään olleen käytössä 2200 eaa ja sitä ennen auringossa tiilien kuivattaminen.

Savi on tulenkestävä, säänkestävä ja luja.

Kosteuden siirtyminen rakenteissa

Normaali ilmankosteus ei haittaa edes rakenteissa! Ongelmaksi muodostuu, jos kosteus tiivistyy johonkin rakenteen kerrokseen, eikä kuiva sieltä pois.

Eri rakenteet sietävät pilaantumatta erilaista kosteutta.

Kosteuden siirtymisen tarve on lähes aina sisäpuolelta ulos. Höyrysuluttoman rakenteen sisäpuolen tulisi olla monikertaisesti tiiviimpi kuin kerrosten ulospäin mentäessä.

Ratkaisu ei ole muovi, ratkaisu on toimiva ilmankierto.

Energiatehokkuus

Tiili kerää, sitoo ja luovuttaa lämpöä hyvin ja tasaisesti. Vanha tiilitalo saattaa hyvinkin olla lähtökohtaisesti matalaenergiatalo, varsinkin jos ikkunat ja ilmanvaihto ovat kunnossa.

Matalaenergiatalon energiakulutukseksi määritellään alle 60kWh/m2/vuosi. Meillä lämmitykseen käytetty energia on laskennallisesti arvioituna 50kWh/m2/vuosi.

Jos kohdalle osuu vanha – riittävän vanha – tiilitalo jonka pohjaratkaisu miellyttää ja kattorakenteet ja perustukset ovat aina olleet kunnossa, suosittelen.

 

Seuraavalla kerralla käsittelen vielä lujempaa ja nykyisin paljon yleisemmin käytettyä materiaalia – Betonia.

Pysy mykana.

 

 

Piditkö lukemastasi?
0

Kylpyhuone ja valtava määrä tarvikkeita

Kylpyhuoneen itse tehtävälle remontille on vaikea tehdä budjettia. Teknisiä vaatimuksia on paljon ja mahdollisia yllätyksiäkin saattaa löytyä.

Jotkut raamit asialle pitää saada että tietää milloin aloitetaan. Kuinka paljon rahaa täytyy olla.

Nämä ovat ehdottomia kuluja

  • vesieriste ja primeri
  • kuitunauhat yms.
  • viemäriosat, kaivon kansi
  • laatat lattiaan
  • laatat seinään
  • kiinnityslaastit
  • saumauslaastit
  • kulmalistat
  • silikonit
  • läpiviennit, tiivistemassa
  • putkiosat
  • suihkuosat
  • lamppu
  • patteri

Nämä taas ovat valinnaisia tai niin ulkonäöltään tai ominaisuuksiltaan hintaan vaikuttavia että ne käsitellään erikseen.

  • amme
  • ikkuna
  • hanat
  • muu valaistus

 

 Rakennuslaskuri

Netissä on saatavilla useita rakennuslaskureita joista saa loistavan budjettipohjan . En kävisi edes laskemaan ihan itse, niin monimutkainen tällainen kylpyhuone on.
Budjetissa kannattaa myös omalle työlle asettaa joku hinta – aina tulee yllätyksiä. Ja sähkötöille täytyy varata koko summa!
Budjetista puuttuu myös amme. Ammeen voi tarvittaessa lisätä myöhemmin – sen puuttuminen ei estä muun rakentamisen valmistumista.  Ikkunan osuuden aiomme saada maksetuksi hankinnoissa säästetyllä summalla.
Ennenkuin koossa on 4000€ ei kannata aloittaa. – Hankintoja voi silti tehdä!
Aivan LOISTAVA rakennuslaskuri on käyttämäni Rakentaja.fi :n remonttilaskuri mutta muitakin on.
Laskurille syötetään perustiedot –
Kopio on REMONTTI-OPTIMIn perustietosarakkeesta !
Huoneen pituus: 3 m
Huoneen leveys: 2,5 m
Huoneen korkeus: 2,5 m

Pinta-ala: 7,5 m2, tilavuus: 18,75 m3

Muokattuasi huoneen kokoa, muista tarkistaa myös työkohtaiset materiaalit sekä määrät. Syötä ensin huoneen tarkka koko ja sen jälkeen tarkemmat työkohtaiset määrät.
Käytä oletustuntihintana 2€ / h

Kokonaisarvio

Kylpyhuone

Työtunnit Työ Tarvikkeet
Lattiat
Vedeneristys massa, 2 x
4 8 113,8 121,80
Laatoitus 10,8 21,6 368,4 390,00
Listoitukset 0,8 1,6 12,8 14,40
Ovet ja ikkunat
Ikkuna  
5 10 0 10,00
Uusittava ovi 1,1 2,2 184 186,00
Sähkötyöt
Sähköistys 
112,5 225 262,5 487,5
Seinä
Vedeneristys massa x 2 + vahvikenauhat 
18,7 37,4 321 358,4
Seinälaatoitus 15 30 769,2 799,20
Listoitus  2,2 4,4 12,2 16,60
Seinän panelointi 11,7 23,4 259,4 282,80
Sisäkatot
Koolaus + panelointi
6,6 13,2 104,7 117,90
Märkät. maalaus 0,8 1,6 93,0 94,60
Vesi- ja viemärityöt
Sekoittajan purku
1 2 70,8 72,80
Sekoittajan uusiminen  2 4 104,9 108,90
Uudet vesipisteet  3 6 756,4 762,40
Kustannusarvio yhteensä: 196,3 420,6 3617,1 4037,7 €

alv 24% 7

Työtunnit

Kuinka helppoa on kotoisissa remonteissa aliarvioida tarvittavaa aikaa!

Vaikka kaikki työvaiheet eivät toteudukaan juuri niinkuin remonttilaskurissa, budjetin rakentamisessa on monta hyötyä. Kaikille työvaiheille kannattaa myös asettaa jonkinlainen vastaava tai verrannollinen työvaihe. Yksi hyöty on: saat arvion tarvittavista työtunneista. 

Meidän remontissamme kokonisaika on noin 200h.  Joista tosin puolet olisi sähköihin liittyvää.

Niinkuin saunan osalla päätimme tässäkin kokemukseen perustuen jättää lattialämmityksen pois. Talon välipohja on 45cm!!! Puolilämmin alakerta ei ole milloinkaan tuntunut jaloissa kylmänä lattiapintana.

Budjetista puuttuu amme ja patterin vaihto, sekä ikkunanvaihdosta ulkoseinän ulkopuoliset työt. . Jätän arvion sinälleen. Olemme riittävän lähellä kuviteltua todellisuutta.

Palaan aikataulutukseen kunhan kerron shoppailusta.  Hienommin sanottuna perehdyn hankintoihin.

1-IMG_9004

Piditkö lukemastasi?
0

Miten suunnitella kylpyhuone itse?

Kylpyhuone on koko asumisen keskeisiä jokapäiväisiä tiloja. Koko “Spa Hietala-osan” keskeisin huone on luonnollisesti kylpyhuone.   Kylpyhuoneen remontointi on kallista, se kannattaa tehdä hyvin juuri silloin kun siihen ryhtyy. Mutta meillä ei ole paljoa rahaa! Lainaa emme halua ottaa.

Suunnittelun pohjaksi:

5. Toiminnot jotka yleensä tehdään kylpyhuoneessa
4. Toiminnot joita sinä ja perheesi haluat tehdä kylpyhuoneessa
3. Kuinka paljon on rahaa ja resursseja käytettävissä
2. Minkälainen tyyli
1. Minkälaisia tunteita kylpyhuoneen pitäisi herättää.

Tämä vaihe on minusta keskeisin ja kannattaa tehdä rauhassa. Tässä vaiheessa kannattaa käydä laattaliikkeissä, katsella kalusteita, lukea sisustuslehtiä ja ihan yksinkertaisin on pinterestissä kirjoittaa hakusanoja “kylpyhuone”, “amme arcitecture”, “suihku” keksi lisää sopivia. Minusta tässä on hyviä esim “zen”erilaisilla lisäsanoilla esim interior, “tunnelma” on myös kelpo hakusana ja kerää itsellesi mieleisiäsi kuvia. Ihan aluksi ei kannata  rajoittaa unelmiaan, vaikka tuntuisikin että raha on tiukassa. Siksi myös numeroin edellisen listan käänteisesti.

“Tehtävänanto” on helpompi aloittaa järkisyihin vedoten, mutta luova työ taas tunnepohjalta.

  1. Minä haluan viettää rauhallista aikaa kylpyhuoneessa. Ensimmäisenä aamulla tai viimeisenä illalla – haluan että minulla ei ole kiire. Kuuntelen ehkä musiikkia, minulla on lämmin ja mukava olla. En halua ajatella mikä on kesken tai tekemättä. Tytär haluaa olla rauhassa ja pitää valkoisesta. Miehellä ei ollut sen kummempia toiveita.  (Kuuntele nyt hyvänen aika Musiikkia samalla)IMG_89961-IMG_0911
  2. Pidän välimerellisistä väreistä ja luonnokivestä. Väljää, avaraa, kaunis valaistus. Pinterest kokoelma voisi olla vaikka tällainen.
  3. Pystymme järkevillä hankinnoilla tekemään kaiken.
  4. Haluamme että meillä on  kylpyamme, ja että lattialla voi tarvittaessa pestä tavaroita. Emme ehdottomasti halua sinne wc-istuinta. Vilvoittelupaikka olisi kiva. Kun koira on kylässä se on saatava helposti huuhdeltua.
  5. Suihku, peseminen, kuivaaminen, meidän tapauksessa pyykkäys saatiin siirrettyä pukuhuoneeseen. Kylpyhuoneessa pitää voida myös tarvittaessa puhdistaa ulkovaatteita ja kenkiä koska meillä ei ole kurahuonetta.

Nyt kun suunnitelma on fiilistelty, on aika käydä konkreettiseen suunnitteluun.

Teknisiä huomioitavia vanhassa talossa: viemäröinti, vesiputket, patterit ja vesieristys. Meillä vaihdettiin myös ikkuna.

Teknisiin asioihin puutun seuraavaksi.

 

 

Piditkö lukemastasi?
0

Kuinka paljon on tarpeeksi?

Olen katsonut nyt usean jakson verran kanadalaissarjaa Remppa vai muutto ohjelmasarjaa. Selvästikin väljästi asuvat pariskunnat tai perheet ovat eri mieltä siitä, pitäisikö nykyinen koti rempata toimivaksi vai muuttaa jo valmiiksi sopivimpiin tiloihin. Usein kyse on siitä, että koetaan ettei asuintila riitä entisessä.

Samaan aikaan pyörii toisaalla ohjelmasarja jossa esitellään nyt trendikkäitä miniasuntoja. Suuret pienet talot on ohjelman nimi.

Yksi näkökanta minulle heräsi 3 viikon vaellusmatkallani Kirgisiassa: viidentoista kilon matkatavaroihin mahtui niin pakkasolosuhteiden kuin helteen henkilökohtaiset varusteet.

Mitä laki sanoo?

Rakennusmääräysten mukaan omakotitalon tulee olla vähintää 50m2. Entiset mummonmökit “yksiö maalla” eivät sopisi siis nykyiseen rakennusvalvontaan, eikä uudet trendikkäät minitalotkaan.

Itse ajattelimme silti kokeilla rakentaa pienen minitalon. Mutta sen aika on hiukan enemmän tulevaisuudessa. Minitalo olisi myös oiva senioriasumisen muoto. Iso osa seniori-ikäisistä suomalaisista ei koskaan sopeutunut kerrostaloihin tai rivarinpätkään vaan on hoitanut omakotitaloa kaikkine harmeinee – mielellään. Vanhempana siihen ei pysty, mutta pieni yksittäinen rakennus olisi ratkaisu.

Tila, järjestys, tarve, tavaramäärä ja mieltymykset kiinnostavat minua. 

Pohjaksi kerron, että nyt asumme siis maalla, asuinpinta-alaa on kahdessa ylemmässä kerroksessa 164m2 – siis asuinkerroksissa. Lisäksi koko alakerta- kellarikerros on puolikylmää, entistä maalaistalon varastotilaa perunoille, juureksille yms. Talouskellari ja pannuhuone on sijainnut myös siellä.

Silloin kun muutimme tähän, talo vielä lämmitettiin puulla ja lämpimän veden varastointiin oli varattu yhden auman verran tilaa suurelle vesisäiliölle. Alakerran tila on nykyisin meille lähes merkityksetön, ainoastaan maalämpöpumppu sijaitsee alakerrassa. Siellä on kyllä “harrastustila” jossa ei ole harrastettu mitään kymmeneen vuoteen!

Talon päädyssä on liiteritila, jossa on aikoinaan mm säilytetty jäätä maidon säilytystä varten – jäätä pidettiin sahanpurujen alla varjoisassa tilassa. Liiterissä on pidetty myös käsivarastoa  polttopuille. Vastannee ulkovarastoa.


En hyväksy moitetta etten muka tietäisi mistä puhun

Olemme perheeni kanssa myös asuneet samankokoisessa talossa kuin nykyiset olohuone ja keittiö ja siihen lisänä nykyisen pukuhuoneen kokoinen kylpyhuone-wc. Meitä oli silloinkin neljä. Tilaa oli riittävästi silloinkin.

Uusien rakennusten huonetiloista on määräyksiä: asuinhuoneen on oltava vähintään 7m2, siinä on oltava 1/10 tilasta kokoinen ikkuna ja se pitää voida avata.

“8 §
Asuinhuoneiston tilat ja varustus
Asuinhuoneiston tilojen ja pohjaratkaisun on oltava aiottu käyttäjämäärä, asuntojen yhteiset tilat ja käyttötarpeiden muutokset huomioon ottaen asumisen kannalta tarkoituksenmukaisia.

Asuinhuoneistossa on oltava toiminnan kannalta tarkoituksenmukaiset tilat lepoa, oleskelua ja vapaa-ajan viettoa, ruokailua ja ruoanvalmistusta, hygienian hoitoa sekä asumiseen liittyvää välttämätöntä huoltoa ja säilytystä varten”

Tässä tulemmekin siihen, minkä kukakin määrittelee tarkoituksenmukaiseksi.

“Asuinhuoneistossa tai sen käytössä on oltava asianmukaiset tilat vaatehuoltoa ja irtaimiston säilytystä sekä polkupyörien, lastenvaunujen ja ulkoiluvälineiden säilytystä varten.
Tilat on varustettava niiden käytön edellyttämillä kalusteilla, varusteilla sekä teknisillä asennuksilla.
Asuinhuoneistossa on kuitenkin aina oltava käymälä sekä riittävä perusvarustus henkilökohtaisen hygienian hoitoa ja ruoanvalmistusta varten.

Vaikka nämä määrittelevätkin uudisrakennuksen suunnittelua ja rakentamista, pitää asumiseen hyväksyttävien vanhojenkin tilojen vastata hyväksyttävissä määrin näitä määräyksiä.

“Asianmukainen”, “käytön edellyttämä”, “riittävä”, “tarkoituksenmukainen”, “välttämätön”

Niinkuin kerroin: olen asunut perheeni kanssa kolmasosassa nykyistä tilaa ja se oli riittävä, joskin unelma oli “kun saisi vähän enemmän tilaa“. Saatiinhan sitä, toive säilyi kuitenkin samana “kun saisi vähän enemmän tilaa“.

Mikä on riittävä tila olemiseen ja mikä on riittävä tila säilytykseen?

Yksiselitteisesti on määritelty että Suomessa asutaan ahtaasti – asuintilaksi on laskettu 39,6m2/henk. Meidän perhe asuu täsmälleen keskiarvoa vastaavasti. Muutama vuosi sitten tekemäni elämäntapaurakan jälkeen olen kuitenkin sitä mieltä että me asumme tavattoman väljästi.

Mutta “suomalainen masokisti asuu kanakopissa – ahdas asuminen on häpeäksi Suomelle” kirjoitti  Annamari Sipilä Helsingin sanomissa.

“MIKÄÄN EI RIITÄ SILLE, JOLLE RIITTÄVÄ ON LIIAN VÄHÄN” – EPIKUROS

Voitteko kuvitella: en ole kertaakaan miettinyt mitä muut ajattelevat asumisestani? Saati että olisin hävennyt. Tai että suomalaisen pitäisi jotenkin tuntea kollektiivista häpeää asiain tilasta.

Keskiarvo on aina vain keskiarvo – keskiarvon nousu tarkoittaa sitä että joko pienemmät asunnot suurenevat tai suuremmat suurenevat tai niiden osuus kasvaa. Keskiarvo ei välttämättä kerro mitään.

Keskiarvoa ja väljyyttä ei siis suinkaan arvioida “järkiperustein” vaan vertaillen muihin maihin! Olemmeko siis surkeampia kuin muut vai vain järkeviä? – Ai niin Sipilän mukaan se ei ole peruste!

Yhä harvempi haluaa suurta kotia

Yhä harvempi haluaa esimerkiksi tavaroiden säilytyksen vuoksi isompaa asuntoa. Neliöhinnat kannustavat priorisoimaan olemiseen ja viihtymiseen käytettävät tilat varastoimisen sijaan. Kiinteistöveron nousu on myös saanut ihmiset rakentamaan tarkoituksenmukaisemmin ja pienemmin.

Tavaraähky saavutti ilmeisesti lakipisteensä muutaman vuosi sitten. Hyvin monelle, niin monelle että voidaan puhua trendistä: tuli tarve vähentää tavaraa ja miettiä elämää muutenkin. Parina viime vuonna on ilmestynyt järjestämis- ja elämäntapaoppaita enemmän kuin koko edellisenä vuosikymmenenä.

Jopa suuret erilaisia tuotteita myyvät ketjut tarjoavat palveluja joilla asiakas voi vähentää tavarakuormaansa. En tiedä miten Ikean tuunauskampanjalle lopulta kävi, mutta ketju kuitenkin tunnistaa ilmiön.

Onni tulee eläen eikä ostaen.— Suomalainen sananlasku

Tavaroiden määrässä on laskelmallisesti arvioitu että noin 1000 tavaraa on riittävä minimimäärä kahdelle, tässä esimerkissä äidille ja tyttärelle. YIT antoi mahdollisuuden ammattijärjestäjä Ilana Aallolle toteuttaa käytännössä kokeilu, jossa uusi asunto varustettiin kahden ihmisen tarpeellisilla tavaroilla.

 

“Riittävä” on suhteellista ja henkilökohtaista. “Riittävä” on enemmän mielentila kuin konkreettinen tila.

Edit: Juuri ilmestyi Paikka Kaikelle blogikirjoitus poistettavan tavaran päätymisestä  – niin minne?

Neljänsuoran Antti Ketonen teki tavararatkaisun ja Finlaysonin Jukka Kurttila koki tavaraherätyksen trendi on selkeä.

 

 

 

 

Piditkö lukemastasi?
0

Sauna

“Ajallaan” tehdyt korjausremontit eivät aina ole hyvä juttu. Niinpä kiitän nyt Jukan vanhempia ja isovanhempia kun niiden kanssa ei ole pidetty kiirettä!

Vältymme märkätilojen mahdollisilta asbestiongelmilta ja tiedämme mitä materiaaleja ja minkälainen rakenne saunassamme on. Aina kun saneeratessa kohtaa levymateriaaleja, laatoituksia, tasoitekerroksia tai liimoja jotka on asennettu ennen vuotta 1994 (1900 alusta alkaen) pitää ottaa asbesti huomioon.

Lattia

Saunamme lattia on vuonna 1957 maalattu betonimaalilla, uusintamaalattu 70-luvulla ja maalasimme sen muuttaessamme uudelleen betonimaalilla. Maali on edelleen hyvässä kunnossa, betonilaatta on ehjä ja tiivis ja viemäri on ehjä. Eikä mitään ongelmallisena aikakautena lisättyä.

Vedeneristys: tiloihin, joissa on lattiakaivo täytyy tehdä lattiaan vedeneristys. Kaikki lattiakaivolliset tilat eivät välttämättä ole märkätiloja. Märkätila on tila, jonka lattialle käyttötarkoituksen mukaan joutuu vettä ja jonka seinille roiskuu tai tiivistyy vettä.  Siis esimerkiksi laittiakaivottomaan wc:hen ei tarvitse laittaa vedeneristystä.

Saunassa on lattiakaivo ja lisäksi se on märkätila.

Nykyisin saneerattaviin märkätiloihin asennetaan lähes aina lattialämmitys. Pohdiskelimme aikamme tätä mahdollisuutta, mutta kolmesta syystä katsoimme sen tarpeettomaksi.

  1. Saunan lauteet peittävät suuren osan saunasta, vain yksi askel saunaan tullessa astutaan lattialla. Mukavuuden takia siis ei tarvita.
  2. Saunan alla on puolilämmin alakerta ja lattiarakenne on 30 cm paksu. Laattojen välissä on kutterinpurueriste. Lattia ei ole koskaan tuntunut kylmältä vaikka se on kiveä.
  3. Saunan patteri riittää huoneen lämpimänä pitämiseen. Ulkoseinän (40cm) lämpömassa ja saunan toisessa päässä savupiipun lämpömassa ovat runsaasti tämän huoneen lämpimänä pysymiseen.

Ei tietysti merkityksetöntä ole sekään, että lattialämmityksen rakennuskustannus lienee alkaen noin 12€/m2.

Seinä:

Seinässä on vanha paneeli, hyvin kauniisti puulämmitteisessä saunassa tummunut haapa. Alkuperäinen! Seinäpaneeli saa jäädä ja pienelle osalle seinää tehdään uudet paneelit kattopaneelista.

Korvausilma tulee ulkoseinästä kiukaan taakse lattian sisällä. Reikä puhdistettiin. Sauna on aina toiminut hyvin ja selvästi huomaa että suunnittelija ja rakentajat ovat taitaneet toimivan saunan teon. Tässä talon rakenteita availlessa on useastikin tullut mieleen, löikö koulutus kokemusta ja viisautta korville joskus -70 ja -80 luvuilla? Missään nurkissa, paneelin reunoissa tai ikkunassa ei ole kosteusvaurioita. Toki myös huolellisella saunan hoidolla on osuutensa: saunaa kannattaa lämmittää niin kauan että viimeisen saunojan jäljiltä sauna vielä kuivuu.

Me emme ole käyttäneet saunaa pyykinkuivatukseen. Jos teillä on rumpukuivain joka poistaa vaatteista kuivatetun veden säiliöön, tiedätte kuinka isoista vesimääristä on kyse, saunaa kannattaa siis lämmittää myös pyykeille, jos niitä saunassa kuivattaa. Tässä myös siitä lattialämmityksestä on iloa.

1-IMG_8569

 

Mutta siis ne seinät!

Niin seinän rakennehan on : tiili, alumiinipaperi, koolaus ja paneeli. Niiltä osin, kun seinää avattin, kerrokset olivat kunnossa. Reunaan josta vaihdettiin muutama haljennut ja kolhiintunut paneeli, uusittiin alumiini. Myös entisen saunavalon alla olleet paneelit vaihdettiin. Teippaukset alumiinipaperin saumoihin ja alareunaan

Katto.

Katon kaikki kerrokset uusittiin ja ledvaloja varten kattoa laskettiin.

Ledvalojen täytyy olla saunaan – eli kuumaan tilaan sopivia, lisäksi kosteiden tilojen valaisimien tulee olla erityisesti kosteaan tilaan sopivia. Ledvaloissa on lisäksi erikoislamppu ns. kiuasvalo joka kestää erityisen kuumaa. Ledvalojen muuntaja ja kynkentärasia on laitettava viileämpään ja se täytyy olla kuivassa tilassa tai vedenpitävässä rasiassa. Meillä muuntajat on sijoitettu pukuhuoneen kattolevyjen päälle.  Ledvalosarjat Jukka toi joltain lomamatkalta. Tästä ajatusmaailmasta kerroinkin blogissa: Tuliaisia rautakaupasta . Lamput ja johdot saa asettaa paikoilleen itse, mutta kytkemisen suorittaa sähkömies.

Katon paneloinnin suhteen teimme kokemusperäisen ratkaisun: Paneeli näyttää paremmalta saunan suuntaan pitkittäin, kuitenkin kiukaan jälkeen teimme paneeliin  katkon ja välilistan. Löyly kulkee kuumana hurjaa vauhtia suoraan paneelin toiseen päähän, istumapaikka kattopaneelin vastakkaisessa päässä on ollut polttavin paikka. Hieman pyörrettä ei ole ollenkaan pahitteeksi. 1-IMG_8566

Lauteet on jo alkuvuosina vaihdettu L-muotoon. Tämä tuo viihtyisyyttä paremmin kuin rivissä istuminen.

Kiukaan ja seinäpaneelin vaihdamme ikkunanvaihdon yhteydessä. Mikä tapahtuu hmmmm … ihan pian.

1-IMG_8576

1-IMG_8583
Seuraavaa remonttikertaa varten täytyy tehdä huolellinen suunnitelma. Kun vuorossa on ikkuna ja seinäpaneelit, olisi ihanaa säilyttää kauneimmat palat vanhasta saunasta.

 

1-IMG_8580-001
Ylälaude on jo 16 vuotta vanha,  nyt kertaalleen uudelleen hiottu, alemmat lauteet on 4 vuotta sitten vaihdettu . Ylempi haapaa ja alemmat kuusta.

Saunan remontoimiseen liittyy säädöksiä: Asbestia sisältävät rakennusmateriaalit, märkätilat, sähkötyöt, viemäröinti, paloturvallisuus. Erityistapauksia on tietysti myös historialliset kohteet, joiden toteuttamiseen tarvitaan erityisiä suunnitelmia.

Rakennusten märkätilojen rakentamisessa ja remontoinnissa käytetään yleisesti ohjeena Rakentamismääräyskokoelman ohjetta C2 : se sisältää periaatteet veden poistosta, seinän ja lattian rakenteen vaatimukset, vesieristyksestä, puuverhouksen ilmankierrosta, lattian kallistukset ja läpiviennit. Ohjeessa suositellaan myös lattialämmityksen asentamista mutta kyseessä ei siis ole laki. Taloyhtiö voi silti vaatia tämän perusteella sitäkin. Meidän “taloyhtiön” kokoukset on pidetty nimenomaan tässä saunassa ja edellä mainituin perustein emme lattialämmitystä laita.

Asumismuodosta riippuen: Omakotitalon saunan saneeraussuunnitelman saa tehdä itse. Taloyhtiössä kaikesta kannattaa keskustella isännöitsijän kanssa. Myös vesieristyksen saa omassaan tehdä itse jos sen määräysten mukaisesti osaa, kuitenkin esim taloyhtiö vaatii yleisesti, että vesieristyksen tekee sertifikaatin omaava tekijä. Asiaa kannattaa harkita myös vakuutusten vuoksi.

 

 

Saunan osalle on välttämätöntä tehdä tulevaisuudessa remontti. Kun tämän remonttirupeaman suurin, kallein ja pääasiallinen kohde on kylpyhuone, tyydyttiin saunan osalla niihin välttämättömyyksiin joita kylpyhuone aiheuttaa: lähinnä sähköjen uusimisesta johtuvat työt.

Sauna kuuluu remonttikokonaisuuteen josta kirjoitin viimeksi Hietala Spa

 

 

Piditkö lukemastasi?
0

Hietala Spa

Varsinaisten remonttikohteiden ensimmäisenä osana kerron alakerran osasta, jossa on sauna, pesuhuone, pukuhuone ja wc. Samaan rakennuksen kulmaukseen on sijoitettu savupiippu ja onpa pieni pikantti erikoisuus: piipun kanavaan liitetty kuivauskaappi, joka on palvellut kenkäkaappina ennen meidän aikaamme! Ajatelkaa lämmin ja ilmanvaihdolla oleva kaappi vuodelta 1957! Piirroksessa tilanne ennen muutoksia.

sauna
Eteisestä käynti: Pukuhuone, pesuhuone, sauna.  Eteisestä käynti: Wc

Tässä rakennuksen osassa käytännöllisesti katsoen uusimme kaiken sähkö- ja putkitöitä myöten. Tässä on mainittava loistava rakennuksen pohjaratkaisu myös alimman kerroksen osalta. Eli tämän osan alla on entinen kattilahuone. Sekä lämmitysputket, että vesiputket tulevat suoraan alapuolelta eikä lattiarakenteen sisällä ontelossa kulje putkia – ne eivät koskaan ole voineet tihkua rakenteen sisään.

Kerron sivustolla ja blogissa tarkemmin jokaisesta remonttiosasta erikseen. Ensimmäiseksi kerron luetellen mitä kaikkea on tehty.

Pukuhuone:

1-IMG_4105

  • Ikkunan poisto.
  • Seinien tasoitus, tapetointi ja maalaus.
  • Lämmityspatterin siirto =uusiminen ja
  • yläkertaan menevien lämmitysputkien kotelointi.
  • Pistorasioiden paikan muuttaminen.
  • Lattian uusiminen
  • Listoitukset
  • Katon madallus
  • Valaistus
  • Pesukoneen ja kuivausrummun asennus – vesi, ja viemäri tulevat/menevät pesuhuoneen puolelta.
  • Työtaso
  • Hyllykkö

Pesuhuone:

1-IMG_4363-001

  • Vesiputkien uusiminen, seinästä poistettiin kokonaan kylmävesikraana ja toisaalta lisättiin pesukonetta ja poreammetta varten uusi sisääntulo toiselle seinälle.
  • Uusi suihku
  • Uusi patteri ja lämmitysputket
  • Ikkunan uusiminen
  • Vesieristykset
  • Laatoitukset lattiaan, ja kolmeen seinään
  • Katon laskeminen. Kattoon ja takaseinään sormipaneeli kaikumisen vähentämiseksi
  • Valaistuksen uusiminen
  • Poreamme
  • “valoseinä” poreammeen viereen
  • Lasiovet pukuhuoneeseen ja saunaan

Sauna

1-IMG_8990

  • Lauteitten uudistaminen
  • Katon uusiminen
  • Lattian maalaaminen
  • Valaistuksen uusiminen

 

 

Wc on uudistettu jo kahdesti, ensin pian muutettuamme ja vastikään uudestaan1-IMG_3939-001

  • Lattian laatoitus
  • Vesiputket
  • Wc allas
  • Käsienpesuallas
  • Osaseinän tapetointi
  • Alaosan laatoitus
  • Laatikot altaan alle
  • Hyllykkö
  • Sähköjohtojen uusiminen ja kotelointi
  • Valaistus

 

Pysy mukana!

Piditkö lukemastasi?
0