Sydäntä lämmittävä puutalo 1/3 koteja rintamamiehille

Puurakennukset ovat metsästä elävän Suomen ominaista rakennuskantaa. Puurakentamisen asiantuntijoita ovat nimenomaan tavalliset rakentajat. Jos kaikki muut rakennustavat ovat tulleet jotakin kautta muualta, puurakentaminen on ollut “aina”.  Toimivimmat kokemukset ovat syntyneet kansan parissa.

Koska puutalo on yleisin talo Suomessa, jaan erilaiset rakenteet 3 osaan. Tässä ensimmäisessä osassa lautarakenteinen 1945-59  rakennettu Rintamamiestalo.

Rintamamiestalo on tyyppitalopiirustuksilla tehty puurakenteinen yhden perheen omakotitalo.

Rintamamiestalo on oikeastaan melkoinen rohkeuden ja sisun osoitus. Sen tarinan perusteella kuinka siitä tuli Suomen yleisin puutalomalli tai -malliryhmä, kuuluu siihen ryhmään ihmeitä kuin sotakorvauksien maksaminen ja talvisodan ihme. Samat ihmiset tekivät nämä kaikki. Onko mitään näin rehellisen yhteisöllistä kuin Rintamamiestalo?

Viehättävä talomalli suunniteltiin niin, että talon rakensi yleisimmin asuja itse ja siinä koko ajatuksen nerokkuus oli. Tyyppitalon piirustuksia, materiaalilaskelmia ja rakennusohjeita sai asutushallituksesta.

Asuntopulan hoitaminen ei olisi mitenkään muuten voinut tapahtua yhtä nopeasti ja tehokkaasti. https://www.elavamuisti.fi/aikajana/asuntopula

Rakennustarvikepula, aikapula ja asuntopula

Sotien jälkeen Suomessa vallitsi valtava asuntopula, rakennustarvikepula eikä aikaakaan ollut tuhlattavaksi – maksettavaksi määrätyt sotakorvaukset kavensivat elämään kaikilla sen alueilla. Ei mikään olisi ollut yhtä nopea ja edullinen tapa tuottaa uusia asuntoja kuin mobilisoida koko kansa toimeen. Asuntovajaus välittömästi sotavuosien jälkeen arviotiin 190 000 asunnoksi. Nopea maatalousyhteiskunnan murros lisäsi asuntopulaa: kaupunkeihin ja kauppaloihin muutettin ja myös siirtoväki tarvitsi koteja.

Rintamamiestaloja rakennettiin hiukan vajaa 300 000 ennen -60 lukua.  Arkkitehdit suunnittelivat malleja talkootyönä, ohjeet ja tiedot jaettiin halukkaille ja syntyi Standardoimislaitos ja Suunnitteluapu . Paikkakuntien kaavoitus löysi runsaasti tonttimaata ja asukkaat rakensivat oman talonsa.
Kaiken tämän samaan aikaan kun raskaiden sotakorvausten takia muutenkin työtä oli yllinkyllin ja kaikesta niukkuutta.

Puisia rintamamieskoteja valmistui nopeaan tahtiin.

60 vuotias puurakennus kotina

Rintamamiestaloa ostaessaan täytyy olla erittäin huolellinen. Puun ihanimpia ominaisuuksia on, että se on elävä materiaali vielä kaadettunakin ja jalostuksen jälkeen. Sama ominaisuus on joskus sen huonoin ominaisuus.

Jos olet ostanut tai ostamassa puista omakotitaloa, jonka rakennusvuosi ajoittuu kiireimpiin rakennusvuosiin huomioi.

  1. Rakennuksen perustukset ovat riittävästi maanpinnan yläpuolella eikä puuverhouksen helmassa ole kosteusvauriota.
  2. Koputtele ulkoverhouslautoja – ovatko laudat säilyneet kovina
  3. Millä ulkomaalaus on tehty? Lateksi- vai öljymaalilla? Hilseileekö maali? Onko uusintamaalauksia tehty?
  4. Onko katto kunnossa ja näyttääkö siltä, että se on suora?
  5. Onko perustuksessa halkeamia.
  6. Kun astut sisään: minkälainen tuoksu talossa on?
  7. Onko ikkunan pokissa ja karmeissa kosteusvaurioita?
  8. Onko talossa vedon tuntua?
  9. Onko talossa säilytetty keskusmuurina toimivassa piipussa joku lämmitettävä uuni tai takka?
  10. Milloin piippu on nuohottu ja piipun kunto tarkastettu?
  11. Minkälaisia pinnoitteita sisustuksessa on käytetty?
  12. Onko kellariin lisätty märkätiloja ja kuinka se on tehty ja milloin?

Nerokas suunnittelu

Voimakkaimpaan rakennusaikaan rakennustarvikkeista oli pula ja rakennusten lujuus määriteltiin käyttörajatila-arvojen minimilukemiin, koska säästettiin.

Lautarakenteisen talon pohja oli keskusmuurin ympärille rakennettu keittiö ja pari huonetta. Kotiin päästiin muuttamaan jo kun alakerran tilat olivat katon alla ja asuessa rakennettiin yläkerran huoneet .

Lämmitykseltään rakennus on energiatehokas: alakerran ruuanlaitto ja huoneiden lämmitys lämmittää vielä kertaalleen yläkerran huoneita.
Jyrkkä katto antoi asumiselle tilaa keskellä ja varastointikomeroille matalampaa tilaa sivuissa. Eristettä pystyttiin lisäämään lappeen alta seiniin.

Lautarakenne
Seinärakenne on mahdollisimman yksinkertainen. Molemmin puolin runkopuita on laudoitus – suora tai vinoon laudoitettu. Välissä alunperin kutterinpurua tai kaikenlaista eristykseen kelpaavaa huokoista materiaalia. Seinän ylärenasta pystyi lisäämään eristettä sen painuessa. Kiperin kohta monessa aikajakson seinässä oli puuttuva eristys perustusmuurin päällä. Betoni/kivi ja puu ei saisi olla välittömösti vastakkain.

Neliömäinen muoto oli edullisesti luja.

Talojen paikat on varsin hyvin osattu valita, juuri siksi että tietämys on ollut vahvasti kokemusperäistä – omista ja toisten virheistä on opittu. Mutta yhtälailla paljon tietämättömyyttä ja välinpitämättömyyttä aina kohtaa kun inhimillisistä piirteistä on kyse ja koska kaikki eivät vain ole rakentajia. Huonoja, riskeistä välittämättömiä ratkaisuja on tehty.

Silti kun ajatellaan että rintamamiestaloja on edelleen vajaa 200000 voidaan puhua upeasta onnistumisesta. Kokonaisuutena.

Vaikka koti on tunneasia, sen hankkiminen ja korjaus ovat järkiasioita.

Rakennusvirhe vai korjausvirhe

Puutaloja eivät tuhonneet niinkään rakennusvirheet vaan erittäin nopeasti kehittyneet uudet rakentamisen materiaalit ja tavat korjausrakentamisessa. Aikaisimmissa taloissa sauna oli erillinen rakennus ulkona ja sopivassa aikataulussa kylpytiloja rakennettiin juurikin puolittain maan alle rakennettuun kellariin.

Rakenteeseen sopimattomia lisäeristyksiä tehtiin varsinkin -70-80 luvuilla ja muovipintaisia rakennusmateriaaleja lisättiin sisustukseen. Ilmanvaihtoa unohtui lisätä samalla kun rakennetta tiivistettiin.

Vanhojen puurakennusten suurin riski liittyy sisäilmaongelmiin. Aikakausien sekoittaminen peruskorjauksessa on aiheuttanut valtavasti ongelmia.

Märkätilojen sijoittaminen kellareihin on mahdollisesti hyvä ratkaisu, mutta siihen liittyy riskejä. Maavaraiseksi kellaritilaksi rakennetun tilan lämpötila on ollut “luonnollinen” jolloin kylmää tiivistymispintaa ei ole ollut. Kun maan kosteuden siirtyminen ylöspäin estetään ja tila lämmitetään paljon lämpimämmäksi kuin rakenteen vastakkaisella puolella, syntyy pinta johon kosteus pyrkii tiivistymään. Salaojitusta ei ainakaan rakennusvuosina yleisesti tehty – tarkista onko se lisätty myöhemmin.

Rakkaudella pidetty

Rakkaudella ja järjellä asuttu Rintamamiestalo  voi olla mitä parhain koti.

Kaavoituksessa jokaiselle tontille määriteltiin kokoa sen verran että siihen sopi kasvimaa ja hedelmätarha.

Vaikka kuinka säästeliäästi – useimmat vanhat puurakennukset on rakennettu huolella.

 

 

 

 

Piditkö lukemastasi?
0

Tekijä: Minna Pii

Hei Olen Minna Pii isäni tekniikan pikkujättiläisestä lukemaan oppinut wannabe-rakennusmestari. Ikuinen kiinnostukseni rakenteisiin on toteutunut teknisen piirtäjän koulutuksessa, mutta lama-ajalla alan työt tyssäsivät ja siirryin kokonaan wannabe-moodiin. Aina silloin tällöin jotakin sivuavaa olen voinut tehdä ja nyt omassa kodissa toteuttaa koko innolla. Arvostan vanhaa osaamista ja kokemusta mutta olen hillittömän kiinnostunut tekniikan kehityksestä. Rakennusalustana olen käyttänyt mitä parhaiten suunniteltua -57 valmistunutta tiilirunkoista kotiamme. Toteuttajana suunnitelmille toimii tuo minun mieheni Jukka. - kirvesmies. Jukka -parka on joutunut tähän mennessä vaihtamaan muutaman huoneen paikkaa, useamman oven kohtaa ja siirtämään seiniä. Vielä minulla on muutama "ihan mahtava" idea, joten työt eivät ainakaan lopu. Näistä minä kirjoittelen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *