Pikkuruinen pukuhuone

Istuin entisen kylpyhuoneemme nurkassa vilvoittelemassa ja katselin pesukonetta. Tajusin etten oikeastaan halua nähdä sitä. Sauna on rauhoittumisen paikka ja myös kylpyhuone on sitä. Vaateläjä – vaikkakin puhdas, ei rauhoittanut minua yhtään.

“Kylpyläosastomme” pukuhuone edellytti ehkä eniten heräämistä ja oivaltamista. Sen ajattelua, kuinka paljon oikeasti asioihin tarvitaan tilaa ja millaisia ihmisiä olemme, sekä myöskin sitä, minkälaisia fiiliksiä haluamme saunan ja kylpyhuoneen herättävän.

Suunnitelmien muuttaminen on ollut tämän talon remontoimisen yhdistävä asia. Jo valmiiksi oli tehty suunnitelma tehdä kylpyhuoneeseen väliseinän pätkä jonka taakse sijoittuisi pyykinhuoltotila. Mutta EI! Vaihdamme kaikki pyykkiasiat pukuhuoneeseen: pieneen epäkäytännölliseen tilaan jonka taustaseinää rei´itti vielä turha ikkuna.

Saman pyykkikoneen päällä olevan vaateläjän ja muuallakin ympäristössä olevan epämääräisyyden vuoksi sain muutamaankin kertaan vakuuttaa, perustella ja luvata, että tulevasta pyykinhuoltotilasta/pukuhuoneesta tulisi täydellinen ja riittävä.

Juuri niihin aikoihin Konmaritin kotia. Asiaan perehdyttyään mies – tietysti välillisesti asiantuntemustani käytettyään totesi marittavansa  iloatuottamattoman   aukon takaseinästä – olikohan siinä hiukan kevyttä piikittelyä :D. Ikkunapenkki ja ikkuna joka on ollut koko asumisemme ajan peitettynä milloin ruusuverholla milloin sälekaihtimella on häpeilemättä ollut kotimme pölyisin ja unohdetuin kohta – siis siellä verhon takana.

ph

Ikkuna pokineen irroitettiin aukosta.

 

1-IMG_9589
Tämä ei ole kyseisestä ikkunasta mutta vastaava rakenne. Ikkunoiden alla olevista eristeistä kaivetaan huonot ja likaiset pois: siellä saattaa olla esim ampiaisenpesiä (vain yhdessä ikkunassa on ollut) ja painunut eriste täytetään tiiviiksi uudella purulla.

Ikkuna-aukkoon rakennettiin vastaava rakenne ja ikkunapenkin reuna=uloke sahattiin pois. Eristeenä käytettiin aukko-osuudella kivivillalevyä menisikö pahasti pieleen jos sanoisin että U-arvo on jotakin 17-20? Sitä on nyt mahdoton tarkistaa, mutta jos järkeä muistettiin käyttää ….

Takaseinän patteri poistettiin ja korvattiin kapealla ja korkealla pyyhekuivauspatterilla. Takaseinän nurkassa ylös menevät lämmitysputket on vaihdettu aikaisemmin, samalla kun yläkertaan on vaihdettu pattereita, joten putket ainoastaan koteloitiin.

Nyt siis käytettävänä on ehjä 132cm leveä seinä.

Vuonna 1957 seinien tasoittaminen ei ollut niin iso juttu, joten kaikki seinät puhdistetaan ja tasoitetaan. Kuitenkin ensin vaihdettiin kaikki koko saunatiloihin tulevat sähköjohdot. Sähköjohdot on rakennettaessa kaikki kulkeneet metalliputkissa seinän sisällä. Sopivat vedot uusittiin vanhojen metalliputkien sisälle ja joitakin vedettiin madalletun katon yläpuolella. Sähköjohdot voi asettaa itse, asennuksiin tarvitaan sähkömies – tai Tamperelaisittain sähköhenkilö.

Sitten seinien maalaus ja tapetointi.

 

Tapetti valittiin ensin. Tapetin oksakuvion väristä teetettiin muun seinän väri. Maalikaupassa iski aivan hillitön bling-bling-tarve.  Maaliseinän päälle maalasin sädehtivää kimallelasyyria – se oli ensin aivan valtava pettymys, siinä oli todella vähän kiilteleviä hippuja. Tuunasin! lisäsin kimallusta 1dl/litra. Ei ! ei missään tapauksessa normaalia glitteriä vaan sitä erittäin ohutta – pölymäistä. Tästä siis tuo oikeanpuoleinen.
kimallejauhe_250g

Jos joku aikoo toteuttaa samanlaisen tuunauksen – vihjaan että kannattaa levittää lasyyri kahtena kerroksena, kun itse levitin ensimmäisen kerroksen todella “harvaa” sädettä ja lisäsin kerralla tiheämpää, jouduin taskulampun kanssa tasoittelemaan jälkeä ja lopullinen sädehtiminen näkyy vasta kuivuttua.

Lasyyriä ei tarvitse laittaa takaseinälle.
Ensimmäisen lasyyrikerroksen jälkeen tapetoitiin osittain yksi seinä. Tapetti jätettiin laittamatta sainäkaitaleeseen jossa on valokatkaisijat – katkaisijoita kosketaan tiheästi ja katkaisijan ympäriltä on helpompi puhdistaa maalattu seinä kuin tapetoitu.
Toisella lasyyrikerroksella tapetin oksakuvioiden reunaan “maalattiin” hiukan kimaltavaa lasyyriä, mutta itse asiassa se on osoittautunut turhaksi, kimalle on edukseen “aamuseinässä”. Aamuseinä on se seinä joka kimmeltää kun avaa oven aamuaurinkoiseen kylpytilaan. Sama seinä kimmeltelee kun istuu kylpyammeessa.

1-IMG_4106

Patteri siis vaihdettiin pyyhekuivauspatteriksi joka toimii naulakkona.

1-WP_20160417_004

Pesukoneen putkille on porattu reikä kylpyhuoneesta.

Lattia oli ennestään puulattia, samanlainen kuin kaikissa tiloissa märkätiloja lukuunottamatta. Teimme yksinkertaisen ratkaisun ja lautalattian päälle asetettiin vaneri ja sen päälle uiva vinyylilattia.

Katoksi asennettiin akustolevy johon ledvalot ja valaistuksena pikkuruinen kristallilamppu, kukapa ei tuntisi että pyykkihuoltoon kristalli sopii juuri täydellisesti, eikä tietenkään kalpene myöskään “kylpylätiloissa”.

Pesukoneen ja kuivausrummun yläpuolelle asennettiin petsattu ja lakattu liimapuutaso. Hyllyköstä kirjoitinkin Laiturin uusi elämä – blogikirjoituksessa.

Pukuhuoneemme on ollut valmis noin vuoden ja epäilyt riittämättömästä pyykkitilasta ja toimimattomasta pukuhuoneesta ovat hälvenneet. Ei tarvitse enempää. Pyykin voi pestä heti ja viikata samantien. Pukuhuoneessa riisuttavat vaatteet ovat vain joko pyykkiä tai seuraavana päivänä käytettäviä. Pyyhkeet kuivuvat patterilla.

Asiat ovat niin yksinkertaisia kuin päätetään niiden olevan.

Saunasta kerroin aikaisemmin.  ja koko talon tästä osasta jossa on kylpytilat ja wc.

 

Piditkö lukemastasi?
0

Tekijä: Minna Pii

Hei Olen Minna Pii isäni tekniikan pikkujättiläisestä lukemaan oppinut wannabe-rakennusmestari. Ikuinen kiinnostukseni rakenteisiin on toteutunut teknisen piirtäjän koulutuksessa, mutta lama-ajalla alan työt tyssäsivät ja siirryin kokonaan wannabe-moodiin. Aina silloin tällöin jotakin sivuavaa olen voinut tehdä ja nyt omassa kodissa toteuttaa koko innolla. Arvostan vanhaa osaamista ja kokemusta mutta olen hillittömän kiinnostunut tekniikan kehityksestä. Rakennusalustana olen käyttänyt mitä parhaiten suunniteltua -57 valmistunutta tiilirunkoista kotiamme. Toteuttajana suunnitelmille toimii tuo minun mieheni Jukka. - kirvesmies. Jukka -parka on joutunut tähän mennessä vaihtamaan muutaman huoneen paikkaa, useamman oven kohtaa ja siirtämään seiniä. Vielä minulla on muutama "ihan mahtava" idea, joten työt eivät ainakaan lopu. Näistä minä kirjoittelen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *