Siivouskomero kierrätystarvikkeista vanhaan kenkäkaappiin

Kotimme “spa-nurkkaus” alkaa olla käsitelty. Siellä sijaitsevat sauna, kylpyhuone, pukuhuone/pyykkitila ja wc.

Lohko ymmärrettävästi on piipun hormien ulottuvissa. Yksi pikantti erikoisuus -57 valmistuneessa talossamme oli: kuivaava kenkäkomero.

Komero on yhteydessä yhteen piipun hormiin ja sen toisella puolella oli puuhellasta tuleva hormi ja toisella puolella wc:n hormi. Pieneen ylijäämätilaan on suunnittelija tehnyt kuivaavan kenkäkomeron.

Ajatus on ihastuttava ja keksin sen säilyttämiseksi kyllä aluksi jos jonkinlaista veruketta, mutta voitteko kuvitella että lopulta nurkassa seisoi tyhjillään – no ei! kaikkea epämääräistä sisältävä  – pölyinen turha komero. Lasten kengät olivat tietysti siellä missä luultavasti kaikkien lasten kengät: hujanhajan eteisen lattialla.

Mutta näin loistava komero! Mihin sitä voisi käyttää?

Yksi päivä Jukka oli irroittanut napakasti kiinni olevat puiset kenkäritilät ja komerossa oli pölynimuri!

Yhdellä hyllyllä ja parilla seinäkoukulla komero palveli vuosia.

Ankeus!

Vaikka siivouskomeron ovi on aina kiinni, eikä sen käyttöäkään harrasteta kuin suurinpiirtein kahdesti viikossa hetken – ikävät betoniseinät näyttivät ilottomilta.

Tarvitseeko komeroiden sisäpuolia stailata? Tarvitsee!

Haluan siivouskomeroon jotain punaista!

Myönnän että mikäli raivausintoni pääsisi täyteen intoonsa – tämä ihastuttava siivouskomeropäivitys olisi jäänyt tekemättä.

Seinät peitettiin yksinkertaisesti vanhan melamiinikaapin seinistä leikatuilla paloilla. Epätasainen lattia tasoitettiin  peittämällä se työpöytälevystä jääneellä liimapuulevyllä. Ovi maalattiin purkinpohjallisella kalustemaalia.

Hienoin ja toimivin yksityiskohta on kuitenkin takaseinä. Kirkkaanpunainen työkaluripustimin varustettu reikälevy syntyi kurjannäköisistä ja hävitystuomion saaneista levyistä.

Levyn alle leikattiin muoviholkit vanhasta suihkun putkesta.

Levyt uudelleenmaalattiin tyttären huoneeseen hommatulla maalilla – harvaan tarpeeseen sitä kokonaista purkillista tarvitaan.

Jossain vaiheessa komeroon etsitään hylly, mutta sillä ei ole kiirettä.

 

Pieneen tilaan saa pienen vessan. Kuinka päädyimme pienentämään sitä entisestään?

Minähän en niitä takanurkkien nöyhtäkarstoja ryömi enää kertaakaan puhdistamassa!
Niinhän se on: monesti tarvitaan sisuuntuminen ennekuin pää toimii kunnolla.

Tilaa meillä on talossa runsaasti, mutta -57 ei ollut samanlaisia toiveita vessan suhteen. Kunhan oli sisällä oli sen aikainen perustoive. Koon perusmitta oli että pytty ja allas pitää mahtua.

On sisällä! Pytty ja allas mahtuu!

Meni monta vuotta, ennenkuin ajatuslukot avautuivat.
Jokaikiseen ideaan ensimmäinen vastaus oli: muttakun! Lukemattomat suunnitelma-piirustukset tyssäsivät siihen että tilaa ei saa ainakaan pienentää. Päädyimme lisäämään vanhan maalatun kiviseinäisen vessan viihtyisyyttä tapeteilla, listoituksilla ja suurella peilillä.

Vessa-evoluution vaiheissa erillinen käsienpesuallas vaihdettiin koko seinän mittaiseen allastasoon ja alle lisättiin koko seinän mittaiset hyllyt.
Peili koko seinän levyinen ja nurkkakaapit peilin taakse.

nurkkakaapit

Homma toimi kymmenen vuotta. Sitten minulta meni hermot!

Muttaku se on niin pieni!

Aloitimme ihan toisesta päästä!

Listasimme:

  • seinään kiinnitettävä wc-istuin
  • valettu tasoallas
  • ei lattialla seisovia kalusteita
  • pistorasiat riittävän alhaalla
  • allastason alla laatikot
  • kalusteiden alle jää reilu siivoustila
  • suuret lattialaatat

Muttakut poistuivat kummallisesti kaikki. Kun koko ajan olimme pitäneet kiinni kaikesta mitä ei ainakaan voi tehdä, samalla estimme muutoksen.

Uudessa suunnitelmassa oli vain pohja ja viemärin paikka.

Ensin kaikki pois

Tietenkin vessaremontti, jos mikä, kannattaa ajoittaa huolellisesti. Muu perhe lähtee sopivasti kylpylään kun isäntä nauttii wc-remontin kriittisimmästä vaiheesta, eli wc-istuimen vaihdosta.

Meillä on kyllä veneen wc ja onpa ulkohuussikin, mutta houkuttelevin on tämä kylpylävaihtoehto.

kaikki laatat irrotettu

Seinistä irrotettiin koko seinän mittainen peili – ikuiseksi tehty ja siis liimattu. Seitsemän vuoden epäonnen uhallakin se täytyi rikkoa ja irrottaa paloina.

(Kamalat) 80-luvun laatat seinistä irrotettiin. Mutta! ihanan noin vuosi aikasemmin laitetun tapetin sain pitää.

Seinään kiinnitettävä wc-istuin on siivousratkaisu

seinään kiinnitettävä wc-istuin

Wc-istuimen seinäteline, säiliö ja niiden viemä tila oli monesti se muttaku- jonka takia asia torpattiin tilaa vievänä.

Kun olin riittävän monta kertaa kontannut siivoamassa lattiaan kiinnitetyn pytyn taustaa ja allastason alla olevaa nurkkaa, polvista siirtyi järkeä päähän asti. Vaikka seinään kiinnitettävä wc istuimen teline ja kotelo ottaa sen tilan minkä tarvitsee, se tila ei ole millään lailla välttämätöntä. Mitään käyttöarvoa sillä ei ole.

Wc:n taustaseinällä on nyt siis kotelo.

Allastaso tilaamalla

Allastason etsimiseen tuhraantui ehkä eniten aikaa. Ovenviereisen seinän syvyys on niin pieni (40 cm), että vakiomittaisia allastasoja ei rautakaupan hyllystä saa. Altaita on kyllä saatavilla ihan niihin mittoihin mitä tarvitsee, toimittajan löytymiseen meni silti aikaa.

allastaso mittojen mukaan

Laatat halvimmasta päästä

Nykyisin peruslaattoja löytää hämmästyttävän edullisesti. Oma mieltymykseni on: mitä isompi sen parempi – Jukka valitsi edullisen peruslaatan, kooltaan työskentelyyn sopivan.
Lattiaan samoin yksinkertainen peruslaatta.

Lattiakaivo määrittelee sen, luetaanko tila märkätilaksi. Tämä ei ole, joten vesieristettä ei tarvita.
Alunperin – vuonna -57 – wc:ssä on ollut lautalattia. Muuttaessamme taloon, wc:n pintaremontissa lattiaan asennettiin levy jonka päälle laatoitus. Levy on kunnossa ja suora joten se on hyvä pohja uudellekin laatalle.

Väliaikaisviritys harrastuksen vuoksi

Mutta ne kaapit! Mistään ei löytynyt sopivaa kaapistoa eikä laatikostoa. “No minä teen sitten itse” – sanoi Jukka.

Aivan kädenkäänteessä se ei tietysti käy. Vessaremontti oli ajoitettu kesälle ja kansalaisopiston puutyökurssi syksyllä.

Tässä taas nähdään miten tärkeä on tallettaa mitat ja tiedot etsimistään tarvikkeista vaikka kännykkään, että ne ovat sopivassa tilanteessa saatavilla.

Minähän shoppailen rakennustarvikeliikkeissä. Bauhausin valmiit puulaatikot ja liimapuulevy ratkaisivat väliajan ongelman.

väliaikaisratkaisu

Kukaan ei varmaan edes kiinnittänyt sen enempää huomiota kun nurkkahylly oli koottu yhdestä kannellisesta ja kolmesta avoimesta laatikosta – jotka oli siistitty yhtenäiseksi liimapuulevyllä.

Laatikothan ovat uusiokäytössä tyttären kodissa.

Peili Maija Poppasen periaatteella

Elokuvassa Maija Poppanen nostelee hämmästyttävästä matkakassistaan välttämättömiä tavaroita muuttaessaan uuteen perheeseen.

Pikkuruinen peili seinällä saa hänet nostamaan ihmeellisestä laukusta tilalle paremman: ” Minä kyllä haluan nähdä kasvoni kokonaan”

Minä ajattelen samalla tavalla. Peili vaikuttaa siihen miten näet itsesi ja siksi sinun täytyy nähdä itsesi kokonaan. Aamulla varsinkin sillä on merkitystä kuinka lähdet uuteen päivään. Näätkö pienen leikkauksen kasvoistasi vai ryhdikkään ylävartalosi?

Tyylin muutos pikkuruisessa wc:ssä ei salli enää koko seinän kokoista peiliä, niinpä etsin arvokkaan näköistä ja väreihin sopivaa uutuutta. Sellaista vain ei ole – missään!

Ja sitten tapahtuu ihme!

Yhden fb-tuttavani sivulla on ilmoitus: myydään peili…..

MINUN PEILINI!

Haen täydellisen peilin 150km:n päästä – heti huomenna.

ihmeen hyvä peili

Kannatti etsiä ja odottaa.

Raitaa vai ruutua?

Jukka valmisti juuri oikeankokoiset ja juuri tähän suunnitellut hyllyt ja laatikot.

Pihasta kaatui vuosia aikaisemmin Raita – siis puu. Raita sahautettiin tuppeen viisi senttiä paksuiksi  lankuiksi ja on odotellut kymmenen vuotta tätä hetkeä. Raita on uskomattoman kaunis ja hmm –  raidallinen!

raidallista raitaa

Vanhat tavarat

Jo kolmekymmentä vuotta sitten löytyneet pyyhekoukut saivat mieleisen paikan tässäkin wc:ssä.

Pullot ja purnukat:
Onko teillä silmänympärysvoidetta vuodelta -99 ja näytepakkaus tehovoiteesta vuodelta 2004?
Minulla oli ainakin. Lisäksi lasten vauvatalkki, perusvoidepurnukka ja muutama irrallinen laastari, hiusten kihartamiseen patukoita ja muutama irrallinen papiljotti.

Kun wc – remonttia aloitettiin, kerättiin kaikki wc:ssä olevat tavarat kahteen muovilaatikkoon.

Kun remontti oli valmis, jokainen kävi vain juuri nyt tarvitsemansa tarvikkeet.
Lopulta toinen laatikollinen – jos ei enemmänkin – sekalaista vessa ja kylpyhuonetarviketta heitettiin pois.

 

Mikä on sinun kokemuksesi ja ratkaisusi vanhan talon wc:n nykyaikaistamisessa? Kerro!

Näin toteutat valoseinän

Teimme kylpyhuoneeseen valaistun lasiseinän. Tarvikkeet ovat yksinkertaiset:

pyöristetty ylänurkka

  • leikkuupinnoilta hiomaton paksu lasilevy (esim. 8mm)
    lasi voi olla kirkas tai niinkuin esimerkissä taustapuolelta valkoinen
  • yhden sivun mittainen lednauha
  • J- alumiinilistaa – tai Z tai U sellaista jossa lasin päätypintaa pitkin tulee profiili Meillä J-lista, lasi on kiinnitetty seinään listan avulla.
  • saniteettisilikonia
  1. Yhden alumiinilistan uran pohjalle asetetaan ledvalonauha
  2. Alumiinilista painetaan lasin reunaan. Huom nurkasta alumiinilistan täytyy olla sen verran avoin että nauhan saa liitettyä sähköön
  3. Muut alumiinilistat kiinnitetään samoin – niihin ei tarvita valonauhaa
  4. Kiinnitä lasi seinään niin ettei sen mikään osa kosketa seinäpintaa. Mikäli lasi koskettaa seinäpintaa, se näkyy valaistussa lasissa mustana jälkenä.

Tavarataloissa myytävän pistokkeellisen ledvalonauhan saa asentaa itse. Kytkettäessä valokatkaisjaan, sähkömiehen on tehtävä asennus. Mikäli käytät kauko-ohjattavaa valokytkintä, anturi on jätettävä näkyviin.

Vaikka valonauha on vain lasin yhdellä reunalla valo asettuu lasipinnan reunoille.

Meidän valoseinä sijaitsee kylpyhuoneessa kirjoitin siitä aiemmin.

Jos pidit lukemastasi olen iloinen jos jaat sen myös ystävillesi. Kiitos!

Kylpyhuone on kotini tärkeä latauskeskus

Itselleen tärkeisiin tiloihin kannattaa panostaa.

Vanhan talomme kylpyhuone oli suurinpiirtein alkuperäisessä vuoden -57 asussaan. Betonilattiat ja seinät olivat maalatut ja nurkkaan oli sijoitettu ikävännäköinen siivouskaappi ja samalla seinämällä pesukone likapyykkikoreineen.

Kylpyhuone on latauskeskus

Kerran istuessani saunasta tultuani vilvoittelemassa kylpyhuoneen puolella, tajusin että pyykkejä, työtä, siivousta tai mitään muutakaan tekemätöntä ei tule minun kylpyhuoneessani olemaan.

Sijoitimme siivouskaapin vanhaan kuivaavaan kenkäkaappiin. Pyykkihuolto siirrettiin kompaktiin pukuhuoneeseen. Siitä kerroin aiemmin näin.

Panostamme mukavuuteen

Kylpyhuonetila on varsin suuri. Halusin kovien pintojen pehmennykseksi puuta ja pehmeitä muotoja. Valitsimme paneeliksi sormipaneelia ja katon ja seinän nurkan pyöristimme kaarella.

pyöristetty ylänurkka

Kaarella oli alunperin toinenkin funktio. Alkuperäinen suunnitelma oli laittaa kylpyhuoneeseen äänentoistojärjestelmä ja kaiuttimet katonrajaan. Etsiessämme järjestelmää jossa olisi ollut mitään mainintaa kosteisiin tiloihin sopivuudesta tai joka olisi sulautunut kauniisti ympäristöön , päätimme tyytyä ammeen radioon.

Paneloinnin alareuna viimeisteltiin puolipyöreällä listalla.

paneloinnin reunalista

Satumainen tuuri laattaostoksilla

Laattaostokset ovat vaikeita. Kiersin monta kertaa etsimässä sopivaa laatoitusta. Vaihtoehtojen puutteesta ei ollut kyse, vaan siitä ettei mikään ihan erityisesti noussut esiin. Pitkään vahvimmillaan oli ruusukuvioinen laatta, jonka ongelmana oli, ettei ruusukuvio jatkunut mallikertana.

Sitten kun löysin mieleisen laatan, aiheutti jännitystä se, että laattoja oli jäljellä vain 14 kpl. Uskomatonta oli, että se oli täsmälleen tarvitsemamme määrä.

Turkoosikuvioinen laatta tulisi asennetuksi pystyyn. Valkoinen peruslaatta vaakaan.

Vanha patteri korvattiin pyyhekuivauspatterilla joka toimii nimensä mukaisesti tarvittaessa.

Lattialaatoitukseksi ammeen viereen teimme koristekivistä luistoneston. Kivivirta on sen verran rouheampi että kylpyvaahdonkin valuessa lattialle astuminen on turvallista.

Pieni mutta tärkeä yksityiskohta ovat 180 astetta aukeavat ovet. Puulla lämmitettävään saunaan helposti aina menosuuntaan aukeavat ovet tuntuvat toimivilta. Ovet löytyivät tori.fi:stä.

Valaistus

Ensimmäinen valinta oli ledvalot, joka päätettiin jo saunan valaistuksen yhteydessä. Tavalliseen rauhalliseen kylpy/saunailtaan tähtimäinen kattovalaistus on riittävä ja kaunis.
Halusimme että tähdet moninkertaistuvat kylpyammeessa istuessa. Valoina heijastuvat sekä kylpyhuoneen omat valot, pukuhuoneen valot ja saunan valot. Pukuhuoneen hile-efektiseinä kimmeltelee kuin lumihangen pinta.

Ammeen viereen suunnittelimme lisäksi lasilevy-valaistuksen. Kun paksuun lasilevyyn asettaa ledvalolistan kiinni yläreunaan, lasin ominaisuuksien vuoksi valo näyttää tulevan jokaiselta reunalta, muttei valaise lasia liikaa keskeltä. Lasilevyn reunoja ei saa hioa niin valoefekti toimii oikein. Näin toteutat valoseinän

Kylpyhuone on monipuolinen käyttötarkoituksiltaan.  Lisäksi tarvitaan aina tavallinen, voimakas perusvalaistus esimerkiksi siivousta varten.

Vanha puutarhakalusto palvelee vilvoittelijaa ja ikivanha puutuoli toimii saippuakorin hyllynä. Puutuoleista kerroin aiemmin näin.

Kylpyhuoneeseen liittyy hemmottelu, rauha ja hyvä mieli. Muoviset skumppalasit, hopeinen pikkutarjotin ja aina tarjolla olevat suklaakonvehdit kuuluvat täydelliseen kylpyhuoneeseen.

Kylpyhuoneen pohjatyöt ja suunnittelu oli aiemmissa tarinoissa

Jos pidit lukemastasi olen todella iloinen jos jaat sen edelleen

Sydäntä lämmittävä puutalo 2/3 Hirsitalo – eriste ja rakenne yhdessä

Puu on pitänyt pintansa suomalaisten rakentamisen suosikkimateriaalina. Pohjoismaalaisesti puu on säähän sopiva ja fiilikseltään lämmin.

Puu on sen kaikissa vaiheissa luonnollinen ja ekologinen. Asumisen iso ekologinen ongelma liittyy rakennustarvikkeiden valmistukseen – betonin valmistus vaikka esimerkkinä: Portland-sementin valmistus tuottaa runsaasti hiilidioksidipäästöjä. Tiilien valmistus tarvitsee paljon lämpöenergiaa.

Hirsi – rakennusmateriaali ennen ajanlaskun alkua

Hirsi on puun perusmuoto.
Meillä pohjoisessa pysyvien asumusten on oltava lämpöä hyvin pitäviä ja säältä suojaavia. Materiaalin oli oltava lähellä ja helposti saatavilla yksinkertaisin työkaluin.

Puu on!

Luonto on aina ollut meitä viisaampi ja parempi kaikessa. Ajatella, että metsässä kasvaa valmista seinärakennetta. Hirsi on kestävä ulkovuoraus, sen huokoinen, elävä rakenne pitää lämpöä ja eristää ja kantaa, sisustuksena sen pinta tuntuu ja näyttää lämpimältä.

Rakentamisen historia on hirren ja kiven historiaa. Ihan läpeensä syväluotaavaa katsausta en tee – siihen ei riittäisi yksi kirjakaan.

Salvostekniikka on ollut käytössä jo ennen ajanlaskun alkua ja tavallaan koko hirsirakentaminen on kokenut erittäin vähän muutoksia. Kun on kerralla tehty hyvä, ei menetelmiä ole tarvinnut paljoa muuttaa.
1634 vuodelta on säilynyt ja täysin kunnossa oleva Muhoksen hirsinen kirkkorakennus.

Vanhimmat käytössä olevat hirsiset asuinrakennukset ovat 1700-luvulta.  Upeat tyylisuuntien mukaiset kokonaisuudet ovat vieläkin nähtävissä esim Raahessa, Oulussa ja tietysti Turussa. Raahen Pekkatori on empiretyylin (1800-luvulla) säilynyt kokonaisuus ja sen ympärillä on Puu-Raahe. Oulussa Kuusiluoto. Turussa työläiskaupunki. Ympäri maata hirsisiä asuinrakennuksia on runsaasti jäljellä ja siellä täällä myös alkuperäisessä julkiasussaan.

Yllättävä hirsitalo

Hirsi on rakennusmateriaalina ollut keskeisin monia satoja vuosia. Muualta kantautuneet tyylisuunnat ovat vaikuttaneet hirsirakentamiseen.
Upeissa kaupunkien keskustojen rapatuissa rakennuksissa saattaa sykkiä hirsisydän.

Vuosituhannet olivat lempeitä hirsirakennuksille mutta 1940- alkoi voimallinen siirtyminen muihin rakennustapoihin. 1960-lukuun mennessä uudet asuinrakennuksiksi rakennettavat hirsirakennukset olivat lähes tyystin loppuneet. Vinha uudistushalukkuus hävitti valtavasti upeita hirsirakennuksia uusien tieltä.

Hirsirakentamisen taito säilyi onneksi vilkkaan lomarakentamisen vuoksi.

Toisen tuhoaallon aiheutti korjausrakentamisen virheet. Materiaalit kehittyivät nopeammin kuin järki. Elävä puurakenne tukahdutettiin muovilla lisäämättä tekohengitystä.

Miltei kaikki säilyneet hirsirunkoiset asuintalot ovat todella vanhoja – juurikin aikaisemmin kuin 1940- rakennettuja. Yleisimmin niissä on ulkovuorauksena lauta.

Oletko ostamassa, perinyt tai omistatko hirsitalon?

Hirsitaloon kannattaa rauhassa tutustua ennen mittavia remontteja.

Kiinnitä huomiota:

  • onhan perustus reilusti maanpinnan yläpuolella
  • jos talossa on rossipohja – ilma-aukot ovat auki ja pohjan alla on tyhjää tilaa
  • onko alin hirsi kunnossa – jos pinnassa on lauta tai rappaus, onhan alareuna ehjä ja kuiva
  • veden ohjaaminen perustuksesta ulospäin – seinän tulee olla ulompana kuin perustuksen reuna
  • onko rakennukseen tehty remontteja erityisesti -70-80 luvuilla
  • kuinka katto on hoidettu ja onko se suora
  • jos ikkunat on vaihdettu tiiviisiin kuinka korvausilmaa on lisätty
  • perustusten kunto
  • seinien suoruus (följarit)
  • uusien aukkojen ohjauskarat
  • ikkunoiden ja oviaukkojen painumavara, vanhassa painumavara saattaa olla “käytetty loppuun” ja uusiin niitä ei ole ehkä jätetty
  • palomuurin kara- seinä painuu ikuisesti ja piippu ei saa jäädä kantamaan
  • onko korjaukset tehnyt hirsirakentamisen ammattilainen

Olipa rakennus ulkoisesti hirsipintainen, lautaa tai rapattu, sen rakenne on sama

Hirret on veistetty jokainen omalle paikalleen ja niiden väleissä on tiivisteenä käytetty pellavaa tai hamppua. Seinä on “lukittu” nurkissa salvoksilla ja pystysuunnassa följareilla.
Lautavuoratuissa ja rapatuissa hirsitaloissa on joko lohenpyrstö tai salanurkka/hammasnurkka. Suoranurkka tai ämmännurkka on hirsimökkien yleinen seinästä ulospäin tuleva nurkkaristikko. Salvoksilla on paljon alueellisia nimityksiä.

Salvoksen tehtävä on lukita rakenne tiukasti nurkista yhteen. Ammattitaitoa on tietää kuinka tiukasti! Hirsirakentaminen – vaikka kansanrakentamista onkin, on sellainen tapa rakentaa, että “ammattitaito” on kokemusta itse hirsirakentamisesta. Sanotaan että hirsitalo painuu kunnes kurkihirsi on maassa. Kuinka paljon ja missä ajassa on rakentajan hinnaton tietämys.

Hirsirunko sallii kaikki pinnoitusmateriaalit ja sisustusmateriaalit kunhan muistetaan että puun täytyy saada hengittää.

 

Aiemmin kerroin lautarakenteesta ja siinä erityisesti rintamamiestalosta

 

Aiheesta muualla :

https://hirsitalorantsi.blogspot.fi/2018/02/hirsi-ikiaikainen-jattisuosittu.html

Hirstalosta on tulossa jälleen suosittu Aamulehden julkaisema juttu aiheesta

 

 

 

Sydäntä lämmittävä puutalo 1/3 koteja rintamamiehille

Puurakennukset ovat metsästä elävän Suomen ominaista rakennuskantaa. Puurakentamisen asiantuntijoita ovat nimenomaan tavalliset rakentajat. Jos kaikki muut rakennustavat ovat tulleet jotakin kautta muualta, puurakentaminen on ollut “aina”.  Toimivimmat kokemukset ovat syntyneet kansan parissa.

Koska puutalo on yleisin talo Suomessa, jaan erilaiset rakenteet 3 osaan. Tässä ensimmäisessä osassa lautarakenteinen 1945-59  rakennettu Rintamamiestalo.

Rintamamiestalo on tyyppitalopiirustuksilla tehty puurakenteinen yhden perheen omakotitalo.

Rintamamiestalo on oikeastaan melkoinen rohkeuden ja sisun osoitus. Sen tarinan perusteella kuinka siitä tuli Suomen yleisin puutalomalli tai -malliryhmä, kuuluu siihen ryhmään ihmeitä kuin sotakorvauksien maksaminen ja talvisodan ihme. Samat ihmiset tekivät nämä kaikki. Onko mitään näin rehellisen yhteisöllistä kuin Rintamamiestalo?

Viehättävä talomalli suunniteltiin niin, että talon rakensi yleisimmin asuja itse ja siinä koko ajatuksen nerokkuus oli. Tyyppitalon piirustuksia, materiaalilaskelmia ja rakennusohjeita sai asutushallituksesta.

Asuntopulan hoitaminen ei olisi mitenkään muuten voinut tapahtua yhtä nopeasti ja tehokkaasti. https://www.elavamuisti.fi/aikajana/asuntopula

Rakennustarvikepula, aikapula ja asuntopula

Sotien jälkeen Suomessa vallitsi valtava asuntopula, rakennustarvikepula eikä aikaakaan ollut tuhlattavaksi – maksettavaksi määrätyt sotakorvaukset kavensivat elämään kaikilla sen alueilla. Ei mikään olisi ollut yhtä nopea ja edullinen tapa tuottaa uusia asuntoja kuin mobilisoida koko kansa toimeen. Asuntovajaus välittömästi sotavuosien jälkeen arviotiin 190 000 asunnoksi. Nopea maatalousyhteiskunnan murros lisäsi asuntopulaa: kaupunkeihin ja kauppaloihin muutettin ja myös siirtoväki tarvitsi koteja.

Rintamamiestaloja rakennettiin hiukan vajaa 300 000 ennen -60 lukua.  Arkkitehdit suunnittelivat malleja talkootyönä, ohjeet ja tiedot jaettiin halukkaille ja syntyi Standardoimislaitos ja Suunnitteluapu . Paikkakuntien kaavoitus löysi runsaasti tonttimaata ja asukkaat rakensivat oman talonsa.
Kaiken tämän samaan aikaan kun raskaiden sotakorvausten takia muutenkin työtä oli yllinkyllin ja kaikesta niukkuutta.

Puisia rintamamieskoteja valmistui nopeaan tahtiin.

60 vuotias puurakennus kotina

Rintamamiestaloa ostaessaan täytyy olla erittäin huolellinen. Puun ihanimpia ominaisuuksia on, että se on elävä materiaali vielä kaadettunakin ja jalostuksen jälkeen. Sama ominaisuus on joskus sen huonoin ominaisuus.

Jos olet ostanut tai ostamassa puista omakotitaloa, jonka rakennusvuosi ajoittuu kiireimpiin rakennusvuosiin huomioi.

  1. Rakennuksen perustukset ovat riittävästi maanpinnan yläpuolella eikä puuverhouksen helmassa ole kosteusvauriota.
  2. Koputtele ulkoverhouslautoja – ovatko laudat säilyneet kovina
  3. Millä ulkomaalaus on tehty? Lateksi- vai öljymaalilla? Hilseileekö maali? Onko uusintamaalauksia tehty?
  4. Onko katto kunnossa ja näyttääkö siltä, että se on suora?
  5. Onko perustuksessa halkeamia.
  6. Kun astut sisään: minkälainen tuoksu talossa on?
  7. Onko ikkunan pokissa ja karmeissa kosteusvaurioita?
  8. Onko talossa vedon tuntua?
  9. Onko talossa säilytetty keskusmuurina toimivassa piipussa joku lämmitettävä uuni tai takka?
  10. Milloin piippu on nuohottu ja piipun kunto tarkastettu?
  11. Minkälaisia pinnoitteita sisustuksessa on käytetty?
  12. Onko kellariin lisätty märkätiloja ja kuinka se on tehty ja milloin?

Nerokas suunnittelu

Voimakkaimpaan rakennusaikaan rakennustarvikkeista oli pula ja rakennusten lujuus määriteltiin käyttörajatila-arvojen minimilukemiin, koska säästettiin.

Lautarakenteisen talon pohja oli keskusmuurin ympärille rakennettu keittiö ja pari huonetta. Kotiin päästiin muuttamaan jo kun alakerran tilat olivat katon alla ja asuessa rakennettiin yläkerran huoneet .

Lämmitykseltään rakennus on energiatehokas: alakerran ruuanlaitto ja huoneiden lämmitys lämmittää vielä kertaalleen yläkerran huoneita.
Jyrkkä katto antoi asumiselle tilaa keskellä ja varastointikomeroille matalampaa tilaa sivuissa. Eristettä pystyttiin lisäämään lappeen alta seiniin.

Lautarakenne
Seinärakenne on mahdollisimman yksinkertainen. Molemmin puolin runkopuita on laudoitus – suora tai vinoon laudoitettu. Välissä alunperin kutterinpurua tai kaikenlaista eristykseen kelpaavaa huokoista materiaalia. Seinän ylärenasta pystyi lisäämään eristettä sen painuessa. Kiperin kohta monessa aikajakson seinässä oli puuttuva eristys perustusmuurin päällä. Betoni/kivi ja puu ei saisi olla välittömösti vastakkain.

Neliömäinen muoto oli edullisesti luja.

Talojen paikat on varsin hyvin osattu valita, juuri siksi että tietämys on ollut vahvasti kokemusperäistä – omista ja toisten virheistä on opittu. Mutta yhtälailla paljon tietämättömyyttä ja välinpitämättömyyttä aina kohtaa kun inhimillisistä piirteistä on kyse ja koska kaikki eivät vain ole rakentajia. Huonoja, riskeistä välittämättömiä ratkaisuja on tehty.

Silti kun ajatellaan että rintamamiestaloja on edelleen vajaa 200000 voidaan puhua upeasta onnistumisesta. Kokonaisuutena.

Vaikka koti on tunneasia, sen hankkiminen ja korjaus ovat järkiasioita.

Rakennusvirhe vai korjausvirhe

Puutaloja eivät tuhonneet niinkään rakennusvirheet vaan erittäin nopeasti kehittyneet uudet rakentamisen materiaalit ja tavat korjausrakentamisessa. Aikaisimmissa taloissa sauna oli erillinen rakennus ulkona ja sopivassa aikataulussa kylpytiloja rakennettiin juurikin puolittain maan alle rakennettuun kellariin.

Rakenteeseen sopimattomia lisäeristyksiä tehtiin varsinkin -70-80 luvuilla ja muovipintaisia rakennusmateriaaleja lisättiin sisustukseen. Ilmanvaihtoa unohtui lisätä samalla kun rakennetta tiivistettiin.

Vanhojen puurakennusten suurin riski liittyy sisäilmaongelmiin. Aikakausien sekoittaminen peruskorjauksessa on aiheuttanut valtavasti ongelmia.

Märkätilojen sijoittaminen kellareihin on mahdollisesti hyvä ratkaisu, mutta siihen liittyy riskejä. Maavaraiseksi kellaritilaksi rakennetun tilan lämpötila on ollut “luonnollinen” jolloin kylmää tiivistymispintaa ei ole ollut. Kun maan kosteuden siirtyminen ylöspäin estetään ja tila lämmitetään paljon lämpimämmäksi kuin rakenteen vastakkaisella puolella, syntyy pinta johon kosteus pyrkii tiivistymään. Salaojitusta ei ainakaan rakennusvuosina yleisesti tehty – tarkista onko se lisätty myöhemmin.

Rakkaudella pidetty

Rakkaudella ja järjellä asuttu Rintamamiestalo  voi olla mitä parhain koti.

Kaavoituksessa jokaiselle tontille määriteltiin kokoa sen verran että siihen sopi kasvimaa ja hedelmätarha.

Vaikka kuinka säästeliäästi – useimmat vanhat puurakennukset on rakennettu huolella.

 

 

 

 

Homehduttaako ilmanvaihto vanhan talosi?

Tässä on yhden pyykkikoneellisen kuivatettava vesimäärä. Kolme tavallista vaatepyykkikoneellista jätti kuivausrummun kuivatettavaksi keskimäärin 8dl vettä. Tällaisia koneellisia monessa perheessä kuivatetaan useita viikossa. Todennäköisesti ne kuivatetaan huoneilmaan.

pyykistä kuivatettava vesimäärä
Lyhyessä kuivatuskokeessa keskimäärin 8dl vettä oli pesukoneellisesta kuivatettava vesimäärä.

Normaali hyvin toimiva painovoimainen ilmanvaihto kykenee kuivaamaan tällaisenkin kertymän – helposti. Huoneilman optimaalinen kosteus on noin 35-50%. Talvella ilma on kuivempaa ja kesällä kosteampaa. Talvella huoneilmassa kuivattaminen jopa lisää asumismukavuutta – paitsi visuaalisena asiana.

Ilmankosteus on prosentteja

Ilmankosteusprosentti on tulos siitä, kuinka paljon ilmassa on kosteutta kunnes kastepiste on saavutettu (ilmankosteus 100%). Lämpötilalla on suora vaikutus ilmankosteusprosenttiin.

Esimerkki: Jos ohjaat talvella -10 asteen pakkasilmaa jonka kosteusprosentti on 95% sisätiloihin 20 lämpötilaan, sen kosteusprosentti onkin enää 12%.

Jos sinun on vaikea konkreettisesti ymmärtää mistä on kyse, avaa jääkaappisi. Jos teet tunnollisesti niinkuin neuvotaan: laitat jääkaappiin aina hyvin jäähdytettyjä tuotteita kannellisissa astioissa. Jääkaapin takaseinään kertyy vain vähän kosteutta, mutta kertyy aina.

Oletetaan että huonetilassa on 20 astetta ja sen kosteus on 45%. Avoin ruokatarvike 20 asteinen – laitetaan jääkaappiin ja jääkaapin kosteusprosentti nousee 100 %:n.

Ylimääräinen neste tiivistyy jääkaapin kylmimmälle pinnalle ja ja valuu siitä keräilykouruun ja sieltä jääkaapin takana moottorin vieressä olevaan keräinastiaan josta vesi moottorin lämmön vaikutuksesta höyrystyy takaisin huoneilmaan. Moni, joka on unohtanut puhdistaa valumareiän on kokenut kuinka kaikki vesi kertyy jääkaapin pohjalle. Sitä onkin yllättävän paljon.

Jos omassa kodissasi – talossasi ei ole mahdollisuutta veden poistumiseen vesi jää johonkin rakenteen kylmään pintaan ja valuu sinne.
Pidä huolta, että talosi hengittää: sisään pääsee aina raikasta ilmaa ulkoa ja joku talosi lämmin pinta nostaa kosteampaa ilmaa ulos talosta.

+20 asteessa ilmankosteuden ollessa 40% kuutiossa ilmaa on tällöin 6.8g vettä. Kun lämpötila painuu 0 asteeseen ja kosteudeksi ilmoitetaan 40% niin kuutiossa ilmaa on 1.9g vettä. 0 asteisessa ilmassa 100% kosteus on 4.9g/m3. Kaikki yli 100% kosteus tiivistyy johonkin.

Talosi kylmä kostea nurkka on vaarassa!

Mikä on liian kostea?

Märkätiloissa on normaalia että pinnat höyrystyvät käytettäessä. Ongelma se on vasta jos ne eivät pienen ajan kuluessa kuiva. Nyrkkisääntö on, että näkyvä vesihöyry häviää noin vartissa. Jos näin ei tapahdu, mieti onko tilan tuoksu raikas, kertyykö  johonkin nurkkaan tai seinään homekasvustoa, tuntuuko tilan ilma kosteammalta kuin muualla?

Pitääkö sinun tuulettaa usein siksi että saisit raikkautta sisäilmaan?

Vanhan rakennuksen rakenteita tiivistetään lähes poikkeuksetta. Tässä meidän spassamme vaihdettiin ikkuna. Seiniin ja lattiaan laitettiin vesieriste. Diffuusiovirtaus rakenteen läpi estetään. Asia on sinänsä ok, kunhan ilmanvaihto varmistetaan muuten.

Kylpytiloihin korvausilma tulee yleensä muista huonetiloista ja saunasta siirtoilmana. Ilma poistuu ilmanvaihtokanavan kautta kylpyhuoneen ja saunan yläosasta ja tulipesän kautta pois.

Märkätiloissa on monia kosteusrasitteita, suikun roiskevettä ja vesihöyryä. Poiston tulee olla toimiva.

Mitä voit tehdä?

Vika voi olla jommassakummassa päässä. Joko tilaan ei virtaa tarpeeksi korvausilmaa tai sen poistoilmatiet ovat riittämättömät tai toimimattomat. Ilmanvaihto pysähtyy täysin mikäli jompikumpi puuttuu. Se että tilaa lämmittää ei sinänsä auta. Lämmin ilma toki sitoo kosteutta enemmän, mutta ilman tulee myös vaihtua.

Painovoimaisuus tarkoittaa sitä että ilma kiertää tiloissa erilaista lämpötiloista ja kosteuspitoisuuksista johtuen luonnollisesti.

Alakerrassamme korvausilmaa virtaa ikkunoiden ilmastointiluukuista ja saunan korveusilmaventtiilistä, siirtoilma virtaa märkätiloihin ja wc:hen. Ilma poistuu venttiileistä piipun ilmastointihormeihin saunassa, kylpyhuoneessa, keittiössä ja wc:ssä

 

Talvella kuiva sisäänohjattava raitis ilma, kerää lämmetessään itseensä kosteutta ihmisistä, kasveista, ruuanlaitosta ja kaikesta nestemäisestä mitä taloudessa on. Talvella useinmiten ongelmana on, ettei sisäilma oikein pääse kostumaan edes riittävälle tasolle.

Painovoimaisen ilmanvaihdon kodissa, märkätiloja voi käyttää apuna jättämällä vaikka ovia raolleen. Poistoilman teitä voi säätää pienemmälle niin ilma pysyy kauemmin kiertämässä asunnossa.

Kesäaikana ilman lämpötila on suurempi ulkona ja sen kosteusprosentti on myös suurempi. Sisään ohjattu ilma pitäisi saada kuivattua jotenkin, ettei se kerry ilmaa kylmempiin rakenteisiin.

Kosteutta huoneilmasta pitäisi saada kerättyä hiukan poiskin. Paras keino on jonkun pinnan lämmittäminen! Kuulostaa tukalalta, mutta ainakin keittiön liesituulettimen käyttö ja ehkäpä tuulettimen avulla ilman virtaamisen avustaminen toimii. Ikkunoista voi tuulettaa.

Jos talossa on takka, pönttöuuni, leivinuuni – lämmitä niitä ajoittain vähintään niin, että kivimassa ei ainakaan kylmene ja tunnu kostealta.

Pidä syksyisin talosi ulkoilmaa lämpimämpänä

Meidän kodissa asiaa hallitaan saunassa käymisellä ja ruuanlaitolla. Kesällä saunan lämmittämisen jälkeen saunanoven voi jättää auki ja sitouttaa näin saunan lämpimään ilmaan kosteutta muualta. Saunan lämpimän piipun kautta se nousee ja poistuu ulos.

Talviaikaan märkätilojen ovia pidetään raollaan, niin että kosteutta tulisi huoneilmaan. Ruokaa voi laittaa ilman tai vain pienellä liesituuletuksella.

Miten me teimme?

Oleellisin tiivistys meidän märkätilojen korvausilman saannissa oli ikkunan tiivistäminen. Tai siis uuden tiiviin ikkunan vaihtaminen entisen  väljemmän ikkunan tilalle

Päätimme seurata ilmeneekö ongelmia. Märkätiloissamme on aikaisemmin kuivatettu pyykkiä ja kuivuminen on tapahtunut “normaalissa ajassa” – alle vuorokaudessa. Ilmanvaihto on siis ollut reilun riittävä.

Kun samalla kun remontoimme hankimme kuivausrummun, poistimme tämän yhden osan nestemäärän kuivatustarpeen. Ei riitä että kosteus saadaan vaatteesta muuttumaan kaasuksi, tilojen ehjänä säilymisen kannalta oleellista on saada kostea ilma poistumaan ulos.

Kuivausrummun yksinkertainen idea on haihduttaa pyykkiä lämmittämällä kankaaseen sitoutunut vesi vesihöyryksi ja kondensoida poistoilma kylmentämällä veden keräilysäiliöön tai suoraan viemäriin.

Meillä on edelleen puukiuas joka lämmitettäessä lämmittää piipun muuria ja saa aikaan imevää virtausta ilmanvaihtoon.

Vielä vähän vesieristeestä

Vesieriste pyrkii varmistamaan sen, että kosteus ei siirry rakenteen läpi siis diffuusion. Homevaurio voi silti syntyä sisärakenteen pintaan tai esimerkiksi laatoituksen alle. Tarkista varsinkin ulkoseinien nurkkien lämpötila. Jos eristyksessä on puutteita kosteus tiivistyy kylmään pintaan ja  hometta saattaa kasvaa vesieristeen ja laatan väliin.

Toinenkin seinäkokonaisuus kylpyhuoneessa sisältää suuren lämpötilaeron: saunan ja kylpytilan välinen seinä. Kylpytilan vesieristeen soisi olevan ehjän. Kylpyhuoneeseen kertyy paljon kosteutta joten sen pitäisi poistua ilmateitse.

Saunan ja sen vastaisen huonetilan välinen seinä ei ole juuri vaarassa. Normaalissa huonetilassa kosteus on matala ja tiivistymistä ei tapahdu.

Betonirakenne

Betoni on sementin ja hiekan/kiviaineksen seos.

Vanhoissa rakennuksissa -noin satavuotiaissa- sideaine sementti on ollut pääasiassa ns “Portlandinsementtiä“. Kalkki, piihappo-magnesium-rikki-pitoista savi ja hiekkaseosta. Kun seos kuumennetaan 1500 C se sintraantuu ja kovettuu klinkkeriksi joka jauhetaan. Seokseen lisätään vielä kalkkikiveä.

Sementin sitomisprosessi on mielenkiintoinen: se on hydraulinen sideaine joka kovettuu vaikka veden alla – siis ei tarvitse kuivaakseen ilmaa niinkuin esim kalkki. Toisinpäin ajatellen betoni kestää vettä murentumatta.

Sementin oleellisin kehitys tapahtui kun Isac Johnson 1844 paransi 1824 Joseph Aspdin kehittämää 1000 C kuumentamiseen perustuvaa menetelmää ja patenttia.

Johnson kuumensi sementtiainekset sintraantumislämpötilaan – lähes 1500 C saakka. Betonin kestävyys parani oleellisesti.

Kotimaista sementtiä on tehty vasta 1914 alkaen Paraisilla. Helsingin rakennuskannassa on kuitenkin käytetty betonia jo sitä ennen. Venäläiset toivat sementtiä Venäjältä, jossa sitä on tuotettu jo 1856 alkaen.

Betonin mahdolliset ongelmat vanhoissa rakennuksissa liittyvät esimerkiksi
  1. sementin kosteudelle altistumiselle ennen betonin valmistamista.
  2. Betonin valmistamiseen käytetty vesi pitää olla puhdasta humuksesta.
  3. Samoin tulee olla hiekan ja kiviaineksen.
  4. Hiekassa/kiviaineksessa ei saa myöskään olla savea koska se liejuuntuu vedessä.
  5. Ristiriitaiset materiaalit: betonia edeltäviin kalkki-ja savilaasteihin käytettiin ohuita tasakokoisia hiekkoja kun taas betoniin tarvitaan nimenomaan vaihtelevankokoista kivainesta.
  6. Liian säästeliäs tai liikkunut raudoitus.
  7. Työsaumat.
  8. Liian kylmässä tehty betonointi tai liian kylmät aineet – esim aivan kylmänä betoniin lisätyt säästökivet. – Maalla uudisrakennuksen perustus valettiin usein syksyllä ja rakentaminen aloitettiin vasta keväällä.
  9. Ulkoiset rasitukset – esim roudan nostamat maakivet.

Säästöbetoni

Jos vanhassa talossasi on betoniperustus jossa on seassa suurehkoja kiviä, on kyseessä ns. säästöbetoni. Huom! tämä on eri kuin muurattu kiviperustus, säästöbetonin kiviä ei pitäisi näkyä betonipinnassa.

Raaka-aineet olivat kalliita ja sementin säästämiseksi käytettiin pestyjä kasteltuja kiviä betonimassassa. Oikein tehty säästöbetoni on luja.

“Ohje säästöbetonille: Säästöbetoni tehdään seossuhteessa 1 osa sementtiä, 6-7 osaa soraa ja lisäksi särettyjä miehen nostamia kiviä”

Jos perustuksessa on esim halkeamia, saattaa kyse olla joko humuksesta, savesta tai siitä että säästöbetonissa on käytetty liian paljon säästökiveä. Kaikkien kivien välissä tulisi olla betonia ja siis kivet eivät saisi olla kosketuksissa toisiinsa.

Rakennusmateriaalipula kesti 1940-luvulta 1952 saakka joten sen aikakauden rakennuksissa materiaalia on säästetty erityisesti. Nykyaikaan verrattuna toki ylipäätään vanhoina aikoina ollaan oltu säästävämpiä juuri materiaaleissa.

Säästäminen itsessään ei ole pahasta. Silloin kun on säästetty sekä materiaalista että työstä, rakennukseen koituu myöhemmin korjattaviksi tulevia ongelmia.

Betoniseinärunko ja betonipilarirunko

korvasivat tiilirakenteisen rungon 60-lukuun mennessä lähes täysin. Pilarirunkoa on käytetty enemmän liikerakennuksissa, varastoissa ja suurissa tiloissa koska se mahdollistaa avarat tilat. (loft)

Pilarirakenne
kuva picjumbo

Betoniseinärungossa kantavia rakenteita ovat sekä ulkoseinä, että osa sisäseinistä. Pilarirungossa vain pilarit kantavat – eli kaikki ulko-ja väliseinärakenteet ovat kevyitä ja muunneltavissa. Vaakarakenteisiin palaan myöhemmin.

Pientaloissa käytettiin -50luvulla esimerkiksi yhdistelmäseiniä. Betoni on kova ja kylmä ja tarvitsee huokoisen eristyskerroksen. Aluksi eristyskerroksena käytettiin Suomessa -30 luvulla keksittyä kevytbetonia.

Kevytbetoni

Kevytbetonimassaan sekoitetaan alumiinijauhetta ja voimakas reaktio tekee massaan vetykuplia.

Yleinen seinärakenne oli kevytbetoni ja sisäpuolella kantava valettu betoniseinä.

Lapsuuden kotitaloni oli paikkakuntani ensimmäisiä täysin kevytbetonitaloja. Se on rakennettu v 1964. Seinä on ilman runkorakennetta tehty kevytbetonista valamalla.
Täyskevytbetoniseinä on lämmin ja siinä vältetään kokonaan esim kylmäsillat.

Kevytbetoni soveltuu matala- ja nollaenergiatalojen rakentamiseen. Kevytbetonia on tehty harkoiksi ja rakenneosiksi jo lähes -30 luvulta lähtien.

Betonirakenteitten yleistyminen vauhditti eristysmateriaalien kehitystä. Betoni on erittäin kylmä materiaali.

Eristysmateriaalit ovat kehittyneet niin, että -50 ja -60 luvuilla käytettiin lastubetonilevyä – kauppanimiltään Heraklit, Toja – ja LB-levy.  -60 luvusta lähtien erilaisia mineraalivilloja.
Erilaiset kantavaan betoniseinään perustuvat kerrosrakenteet kehittyivät ja monipuolistuivat.

Betonisandwich

Elementtirakentaminen alkoi -50 luvulla. Hyvin nopeasti elementit kehittyivät yhä valmiimmiksi kokonaisuuksiksi. 70-luvulla käytettiin jo betonisandwich-elementtejä jotka sisälsivät koko rakenteen.

Alun elementtirakenteissa yleinen ongelma olivat esimerkiksi liian pehmeät eristekerrokset.

Mites kotioloissa

Meillä. Tässä 1957 valmistuneessa talossa betonirakenteet eli perustus ja kellarikerroksen väliseinät olivat lähes kunnossa. Pystyhalkeamia ei perustuksessa ollut. Perustusta on hiukan korjattu pinnasta.

Betoniseinä

Perustuksen pinta oli sieltätäältä murentunut hiekkaiseksi maanpinnan yläpuolelta – mahdollisesti lumen ja jään rapauttamana. Vanhoissa rakennuksissa voi olla työmenetelmistä, epätasaisesta massasta tai ajan vaikutuksesta syntyneitä korjaustarpeita.

Betonin lujuus muodostuu kemiallisesta reaktiosta. Vanhoissa rakenteissa ongelmaksi voi muodostua käytettyjen työtapojen epämääräisyys.

Kotitarverakentamisessa käytettyjä mittoja ovat olleet “lapiollinen”, “sankollinen”, “kottikärryllinen”, “miehen nostama” (paino/suuruusmittana), “jokseenkin”.

Sopivaa betonimassan kosteutta on kuvailtu: Kostea massa, notkea massa, pehmeä massa ja vetelä massa. Kovasti on siis kokemus- ja tuntumapohjaista. Ei se mitään jos betonin leipoja on tuntenut taikinansa. Mutta!

Ympäristövaikutus betonilla on siihen käytettävän sementin valmistuksessa. Sementin valmistuksessa syntyy paljon CO2 päästöjä.

 

Seuraavalla kerralla puurakenteet.

Pysy mukana.

Mikset ostaisi vanhaa tiilitaloa

Maailman käytetyin rakennusmateriaali: savi ja savitiili.

Tiilitalon ikä voi olla satoja vuosia
picjumbo Victor Hanazek

Vanhan rakennuksen ostajan on hyvä tietää joitakin perusseikkoja rakenteista. Kun vanhaan rakennukseen tehdään korjauksia uusilla menetelmillä muutetaan useinmiten rakenteen toimintaa.

Käyn läpi vuorollaan Suomessa käytössä olevia rakenteita ja rakennusten raaka-aineita.

Aloitan tutuimmasta eli tästä oman talomme materiaalista:

tiilimuurirunko

1900-luvun alkuun saakka runkorakenne oli suurimmassa osassa kaupunkien rakennuksia tiilestä. Runkomääräyksissä yleisin oli 2 kiveä, jolloin rakenteen paksuudeksi tuli 60cm.- siis kerrostalojen alimmissa kerroksissa.

Joissakin kaupungeissa määräys oli 2.5 kiveä jolloin rungon paksuus rappauksineen oli 75 cm. Suurissa taloissa käytetty tiilimuurirunko on pelkkää tiiltä. Seinän lämpömassa on suuri.

Puhtaasta tiilimuurirungosta on luovuttu lähes täysin 1960-lukuun mennessä. Rakenne olisi nykyisin kallis rakentaa.

Meidän tiilitalossa on 38cm paksut seinätMeidän koti on ontelorakenteinen tiiliseinä. Seinän paksuudeksi tulee 38cm kun ladonta on pystyssä. Välissä on 2/3 tiilen verran eristettä.

Asuinpaikkamme lähellä on ollut tiilitehdas ja luonnollisestikin lähialueella on ehkä hiukan enemmän tiilirakenteita kuin tyypillisesti maaseudulla.

Vastaavia – tämänikäisiä tiilisiä pieniä asuinrakennuksia on suhteellisen vähän. Tiili on ollut suurten rakennusten ja tuotantorakennusten materiaali. Tiilestä on muurattu savupiiput.

Yksittäisten asuinrakennusten materiaalisuosikki on Suomessa puu.

Maailman käytetyin materiaali

https://clay-wienerberger.com/expertise/historic-roof-renovation

Savitiiliä on käytetty niin seinien ja kattojen rakentamiseen mutta myös maavaraisten tasojen kattamiseen. Tietysti myös sisustusmateriaalina pinnoitettuna tai pinnoittamattona. Savesta on tehty kalusteita ja laitteita! niin – vaikkapa ensimmäiset jääkaapit.

Muistelen Aarne-pappaa lämmöllä. Nuori Aarne halusi ehdottomasti tiilitalon, niin kyllästynyt hän oli tulipaloihin. Meidän pienen kylän ainoa asuintiilitalo on ollut yllätyksetön – hyvässä mielessä.

Saven loistavia ominaisuuksia joita ei kannata pilata muovilla.

Savi sopii niin jäähdytykseen kuin lämmitykseen ja savea käytetään antibakteerisena materiaalina ja se hidastaa homeen kasvua. (*The Solar House : Passive heating and cooling Daniel D. Chiras)

Sparkle 100% https://inhabitat.com/brilliant-zero-energy-air-conditioner-in-india-is-beautiful-and-functional/

Savi on ensimmäinen matalaenergiatalon luonnollinen materiaali. Savirakennuksia ja rakennelmia tiedetään olleen jo 8000 vuotta sitten. Saven polttaminen määrämuotoon tiedetään olleen käytössä 2200 eaa ja sitä ennen auringossa tiilien kuivattaminen.

Savi on tulenkestävä, säänkestävä ja luja.

Kosteuden siirtyminen rakenteissa

Normaali ilmankosteus ei haittaa edes rakenteissa! Ongelmaksi muodostuu, jos kosteus tiivistyy johonkin rakenteen kerrokseen, eikä kuiva sieltä pois.

Eri rakenteet sietävät pilaantumatta erilaista kosteutta.

Kosteuden siirtymisen tarve on lähes aina sisäpuolelta ulos. Höyrysuluttoman rakenteen sisäpuolen tulisi olla monikertaisesti tiiviimpi kuin kerrosten ulospäin mentäessä.

Ratkaisu ei ole muovi, ratkaisu on toimiva ilmankierto.

Energiatehokkuus

Tiili kerää, sitoo ja luovuttaa lämpöä hyvin ja tasaisesti. Vanha tiilitalo saattaa hyvinkin olla lähtökohtaisesti matalaenergiatalo, varsinkin jos ikkunat ja ilmanvaihto ovat kunnossa.

Matalaenergiatalon energiakulutukseksi määritellään alle 60kWh/m2/vuosi. Meillä lämmitykseen käytetty energia on laskennallisesti arvioituna 50kWh/m2/vuosi.

Jos kohdalle osuu vanha – riittävän vanha – tiilitalo jonka pohjaratkaisu miellyttää ja kattorakenteet ja perustukset ovat aina olleet kunnossa, suosittelen.

 

Seuraavalla kerralla käsittelen vielä lujempaa ja nykyisin paljon yleisemmin käytettyä materiaalia – Betonia.

Pysy mykana.

 

 

Ensin puretaan ja melkein samantien rakennetaan

Viikkoa ennenkuin kylpyhuoneemme remontti alkaa, Jukka lauleskelee harjatessaan betoniseiniä ja tarkistaessaan seiniä ja lattioita. Ihmeellisen hyvällä tuulella.

Niinkuin kerroin amme saapui kylpyhuoneeseemme ensimmäisenä.  Se on ollut testikäytössä puolisen vuotta.  Amme siirretään keittiön nurkkaan! Viimeisen saunanlämmityksen jälkeen loputkin varatut tarvikkeet siirretään saunan puolelle.

Kattopaneelit tuodaan pihaan ja ne pitäisi saada sisälle. Aluksi pystytään tilaa tekemään vain ulkoeteiseen – se ei riitä. Niiden pitäsi olla huoneenlämmössä ja kuivassa – tässä olimme turhan lepsuja ja se kostautui.

Ei malttaisi odottaa

Normaali työviikko todellakin häiritsee, mutta amme keittiössä ei vähääkään.

Odotettu perjantai.

Tänään saa vielä käydä suihkussa! Tuon töistä tullessani ikkunan jonka löysin tori.fi:stä. Se menee samantien paikalleen. Illan mittaan Jukka on purkanut entisen ikkunan ja parin tunnin jälkeen uusi on korvannut sen.

Ja niinkuin kaikissa ikkunavaihdoissa painunutta eristettä lisätään. Kutterinpurua.

Aamulla päästään todella aloittamaan remonttia. Saunan oven purkaminen ja pukuhuoneen karmin purkaminen. Molempien reunasta joutuu hiukan rouhimaan seinää: lasiovi on leveämpi kuin entinen ovi karmeineen.

Viemärin päälle täytyy laittaa suoja ettei rakennusroskaa joudu sinne.

Saunan vanha ovi pilkotaan polttopuuksi.

Muovioviin – eli oviaukkoihin kiinnitettyihin muovikalvoihin – olemme tottuneet.

Ennakoitu tuntimäärä

Remonttia varten saapuu lisävoimia.

AikuiKoolauksetnen poika kiinnittää koolauksia paneeliseinää ja paneelikattoa varten. Nurkkaan – seinän ja katon rajaan tulee pyöristetty muoto. Laatoitetussa tilassa on hyvä olla jotain pehmeää.

Puupaneeli sopii tarkoitukseen. Sitä korostaa pyöreä muoto.  Kylpyhuoneessa on tarkoitus viettää kiireetöntä aikaa ja kaikuminen ja kovat seinät tuntuvat fiiliksenä kolkolta.

Alkuperäinen ajatus oli laittaa äänentoistojärjestelmä kaaren taakse mutta päätimme tyytyä poreammeen radioon.

Jos saan vihjata: laittakaa se äänentoistojärjestelmä ja soitin! Radiosta ei koskaan tule sopivaa ohjelmaa ja siellä puhuu aina joku väliin.

Oven rouhitut aukot tasoitetaan pystysaumalaastilla.

Vesieriste

Viimeiseksi illalla telataan primerin jälkeen ensimmäinen kerros vesieristettä. Nurkkiin nauhat ja viemäriin läpivienti.

Vesieristyksen saa noin periaatteessa tehdä itse. Mitään lakia tai asetusta siihen ei ole. Moni taloyhtiö kuitenkin vaatii että työn suorittaa sertifioitu ammattimies. Kyseessä on kuitenkin niin iso vakuutukseen vaikuttava asia.

Jukalla on ennen ollut sertifikaatti mutta ei ole sitä uudelleen hakenut. Meidän taloyhtiössä päätettiin (minä ja Jukka) että meillä on ammattimies-Jukka.

Vedeneristys ei ole rakettitiedettä. Hommassa kannattaa käyttää saman valmistajan materiaaleja ja noudattaa ohjeita pilkulleen.

Kuinka ohjeita noudatetaan pilkulleen?
  1. pinnan tulee olla tasainen, kuiva ja ehjä.
  2. levitetään primeri eli kiinnitystä parantava pinta annetaan kuivua
  3. telataan huolella koko pinta tasaisesti vesieristeellä
  4. nurkkiin käytetään nauhoja
  5. läpiviennit vahvistetaan huolellisesti – yleisimmät vuotokohdat ovat lattiakaivojen ja hanojen vierukset
  6. vesieristettä telataan kaksi tai kolme kerrosta
  7. vesieristettä pitää käyttää riittävästi. Valmistajan antamaa riittoisuutta pitää noudattaa eikä aineessa saa säästellä.

1957 valmistuneessa talossamme on puhtaat, ehjät ja kuivat rakenteet. Täysin läpäisemättömän kerroksen lisääminen rakenteeseen arveluttaa ja paljon. Määräyksille emme kuitenkaan voi mitään. Uskomme – kun muutakaan emme voi: että todella paksu välipohjarakenne pysyy kuivana.

Onnekasta tässä on, että tukittavan pinnan alla on puolilämmin alakerta eikä maapohja. Rakenne jonka eri puolilla on erilainen lämpötila aiheuttaa aina jonkinlaista kosteuden tiivistymistä kylmempään puoleen. Mitä luultavimmin rakenne ei meillä aiheuta ongelmia.